Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen kannustaa vanhempia harkitsemaan muitakin kielivaihtoehtoja kuin englantia lapsen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.
Lapset oppivat nykyään englantia muutenkin esimerkiksi pelaamalla tietokoneella. Karppanen sanoo, ettei muun vieraan kielen valinta saa tietenkään tapahtua englannin kustannuksella.
– Englantia pitää osata hyvin, hän painottaa.
Ongelmana on, että muita vieraita kieliä kuin englantia on tarjolla vain harvoissa kunnissa. Karppanen pitää asiaa tasa-arvokysymyksenä.
– Toivon, että Säätytalollakin harkitaan asiaan tasa-arvon kannalta, hän kehottaa viitaten hallitusneuvotteluihin.
Karppanen kertoo, että opettajia kyllä riittää kielivalikoiman laajentamiseen. Monissa kunnissa talous ajaa kuitenkin arvokysymysten edelle.
Englannin asema ensimmäisenä vieraana kielenä on ylivoimainen, sillä ensimmäisenä pakollisena kielenä englantia opiskelee 90 prosenttia oppilaista. Suomi on toisena vajaan 6 prosentin osuudella, koska muiden kuin suomea äidinkieltä puhuvien on opiskeltava suomea. Muiden kielten osuudet hajaantuvat häviävän pieniksi.
Toisena pakollisena kielenä kuudennelta luokalta lähtien tulee suomenkielisissä kouluissa ruotsi. Vapaaehtoisissa kielissä vaihtelu on laajempaa.
Kielivalinnat pysyneet aika lailla vakiona
Opetusneuvos Annamari Kajasto Opetushallituksesta kertoo, että kielivalinnat ovat pysyneet aika lailla vakiona kymmenen viime vuoden aikana.