Kevennys on palkinto uutislähetyksen katsomisesta - äänestä parasta!

Lyhyt loppujuttu eli kevennys otettiin mukaan lähetykseen keväällä 1982. Kevennys herätti paljon keskustelua niin toimituksessa kuin katsojienkin keskuudessa, mutta niin se vain jäi uutislähetyksen loppuun.

Idea kevennykseen haettiin Britanniasta, jossa raskasta uutislähetystä oli kevennetty viimeisellä jutulla jo pitkään.

– Ennen MTV:lle tuloani olin töissä BBC:llä Lontoossa ja olin seurannut tarkkaan brittiläisiä uutislähetyksiä. Aloite kevennyksen tuli meidän tekijöiden keskuudesta - itse olin yksi niistä henkilöistä, jotka alkoivat puhua kevennyksen puolesta myös täällä kotimaassa, kertoo MTV:llä johtotehtävissä 80-luvulla työskennellyt Risto Uimonen.

Uimosen mukaan kevennyksiin suhtauduttiin toimituksessa hieman hämmentyneesti, sillä siihen saakka uutiskäsitys oli melko vakava.

– Kevyttä, viihdyttävää elementtiä ihmeteltiin aluksi, mutta nopeasti myös toimittajat tajusivat, että nämähän ovat kivoja juttuja. Katsojat sen sijaan ottivat kevennyksen alusta pitäen riemumielin vastaan, Uimonen muistelee.

Uimosen mukaan kevennyksen jatkosta ei tehty sen suurempia linjauksia - pian kuitenkin huomattiin, että siitä tuli nopeasti käsite.

Uimosen mukaan loppukevennyksen merkityksestä kertoo myös se, että yksi niiden tekijöistäkin on muodostunut käsitteeksi.

Vain harva kevennysehdotus toimii

Hän on tietysti Mika Tommola, jonka käsialaa on suuri osa Kymmenen uutisten kevennyksistä. Vuonna 1984 MTV3:lle kesätyöläiseksi saapuneesta toimittajasta on sukeutunut vuosien saatossa koko kansan tuntema uutiskevennysmies, jonka tekeleitä Kymmenen Uutisten lopussa osataan odottaa.

− Paras tässä työssä on, kun kykenee itse oivaltamaan, että tässä on kyse jostain suuremmasta. Varsinkin, jos se liittyy tavalliseen, arkiseen suomalaiseen elämään, kertoo Tommola Studio55:en haastattelussa.

− Persoonani on sellainen, että tykkään leikitellä asioilla. Kevennyksissä voi kertoa tärkeitä asioita huumorin kautta. Ne kertovat hyvin yhteiskunnasta ja jäävät paremmin mieleen, Tommola sanoo.

Loppukevennysehdotuksia kilahtaa sähköpostiin harva se päivä. Tommola arvostaa sekä palautetta että yleisön juttuideoita.

− Kymmenestä ehdotuksesta kuitenkin vain noin yksi voi onnistua. Suurimmalle osalle pitää sanoa, ettei tuo toimi koko kansalle televisiossa.

Yleisövinkkien ohella Tommola keksii kevennysten aiheita milloin mistäkin: lehdistä, internetistä, erilaisten tapahtumien piiristä ja ihmisten puheista.

Eläinsöpöilyä tai kaunista musiikkia

Kevennys on asia, jolle vain mielikuvitus asettaa rajat. Katsojille sen pitäisi olla pieni palkinto lähetyksen katsomisesta - perusedellytys on, että siitä jää hyvä mieli.

Uutispäällikkö Kari Partio kertoo, että päivän kevennys muotoutuu niistä tiedonsirpaleista, joita uutisdeskillä on tai sitten ne ovat toimittajien omia oivalluksia. Mitään tarkkaa muotoa tai rajoituksia niille ei ole määritelty.

– Tavallaan voisi sanoa, että helpoimmillaan päädymme hellyttäviin eläinkevennyksiin tai lasten tapahtumiin. Kevennys voi kuitenkin olla myös kuvallinen ilottelu jostain tapahtumasta tai vaikkapa kulttuurijuttu. Uutispäällikön vinkkelistä päivässä on kaksi haastetta: lähtöjutut sekä kevennys.

Kevennys jää lähetyksistä pois vain todella harvoin. On kuitenkin päiviä, jolloin sen pudottaminen lähetyksen lopusta on järkevää. Päiviä, jolloin jokin iso uutinen järkyttää koko kansakuntaa.

– Isot onnettomuudet, luonnonkatastrofit ja järkyttävät massamurhat ovat tällaisia. Prinsessa Dianan auto-onnettomuus oli tapahtuma, joka ensimmäistä kertaa uutistemme historiassa täytti illan lähetykset kokonaan. Niihin lisättiin vain lyhyet sääennusteet. Tällaisena päivänä kevennyksen yrittäminen olisi jopa makaaberia, Partio sanoo.

Vuoden 2004 tsunamiuutiset pitivät kevennykset poissa Kymmenen uutisista päiväkaupalla. Joskus surupäivinä näytetään kauniita kuvia musiikilla höystettynä.

– Tällaisen mallin käyttäminen vaatii erinomaisen hyvää makua ettei se mene dramaattisuudessaan yli, Partio sanoo.

Uimonen sanoo välillä suorastaan hämmästelevänsä loppukevennyksen suosiota.

– Kyllä minä uskon, että se on yksi melko keskeinenkin syy siihen, että monet ihmiset katsovat Kymmenen uutisia. Itsekin myönnän joka päivä odottavani, että mitähän tälle päivälle on toimituksessa keksitty, Uimonen kertoo.

– Kyllä Kymmenen uutiset pärjäisi ilman tunnusmerkkejäänkin, kahta ankkuria ja loppukevennystä, mutta jos olisin itse päättämässä, niin en ottaisi niitä missään nimessä pois.

Käy äänestämässä suosikkikevennystäsi tai ehdota omaa aihettasi uutishuoneella!

(MTV3)

Lue myös:

"Ei kai uutisankkuri voi suoraan kameraan toljottaa?"