Kaupan liitosta kerrotaan, että myymälävarkauksien määrä jopa kasvoi pandemian aikana, eikä se ole juurikaan laskenut sitä edeltävälle tasolle. Yhtenä ratkaisuna kauppoja kuormittavaan varasteluun toivotaan Ruotsissa jo käytössä olevaa niin sanottua yrityslähestymiskieltoa, josta on liiton mukaan hyviä kokemuksia länsinaapurissa.
Kaupan liitto on jo pitkään toivonut, että Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsissa jo voimassa oleva niin sanottu yrityslähestymiskielto, jolla pyrittäisiin varkauksien lisäksi parantamaan työntekijöiden turvallisuutta.
Loppukeväästä julkaistun raportin mukaan 75 prosenttia kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupasta.
– Kaupan liitto ja jäsenemme ovat sitä mieltä, että Suomeen tarvittaisiin tietynlaisia tilanteita varten ja niistä selviämiseen vastaavanlainen yrityslähestymiskielto, Kaupan liiton johtava turvallisuusasiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb sanoo.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että pandemian ja kireiden rajoitusten myötä myymälävarkaatkin olisivat jääneet koteihinsa.
Kuljukka-Rabbin mukaan näin ei kuitenkaan ole.
– Itse asiassa koronan aikana näpistykset ja myymälävarkaudet lisääntyivät huomattavasti. Tällä hetkellä on pientä tasaantumista havaittavissa, mutta olemme edelleen sellaisella kohonneella, korkealla tasolla. Ei olla palauduttu mihinkään baselineen [perustasolle], Kuljukka-Rabb kertoo.
Varkailla vanhat suosikit
Viiden jälkeen toimitus kysyi suuremmilta päivittäistavarakauppaketjuilta, että mitä niistä varastetaan ja minkälaisia vaikutuksia varkauksilla on.
SOK:n ja Kaupan liiton mukaan kaupan alan varkaushävikin kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 550 miljoonaa euroa, eli keskimääräin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä.
Luku sisältää hävikin aiheuttamat kokonaiskustannukset, kuten itse varkaushävikin sekä hävikin torjuntaan käytettävät resurssit, kuten esimerkiksi vartioinnin, turvatekniikan ja henkilöstön koulutuksen.
