Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on nostanut kaukolämmön energiahintaa kesäkauden ajaksi neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen.
Sen sijaan valtaosassa muuta Suomea ei ole luvassa vastaavia hinnankorotuksia, koska lämpövoimatuotanto ei ole sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin samalla tavalla kuin Helsingissä.
Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa perustelee hinnan nostamista vuoden alusta voimaan astuneilla fossiilisten lämmityspolttoaineiden valmisteverojen korotuksilla, polttoaineiden hinnan nousulla sekä voimakkaasti kohonneilla päästöoikeuksien hinnoilla.
Energiateollisuuden johtaja Janne Kerttula arvioi, että vastaavia hinnankorotuksia kuin Helsingissä ei valtaosin ole tulossa muualla.
Hänen mukaansa Suomessa on yli 200 kaukolämpöverkkoa, joiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia.
– Kaikilla ei ole käytössään päästökaupan piirissä olevia polttoaineita, Kerttula sanoo.
Hänen mukaansa muutos alalla on ollut rajua. Vuosi sitten ei edes pystytty kuvittelemaan, että päästöoikeuden hinta nousisi noin 45 euroon hiilidioksiditonnia kohti. Silloin ennusteissa ounasteltiin, että hinta voisi nousta tälle tasolle 5–10 vuoden kuluttua.
Kivihiilellä kymmenesosa Suomen lämmöntuotannosta
Kivihiilestä on jo pitkälti luovuttu suurimmassa osassa Suomea. Turpeen käyttöä supistetaan aina kun se on teknisesti mahdollista päästöoikeuksien hinnan noustua pilviin.
Päästökauppa ja verojen korotukset koskevat kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sen sijaan ne eivät koske esimerkiksi biomassalla ja teollisuuden hukkalämmöllä käyviä laitoksia. Aivan pienimmät voimalat eivät ole myöskään päästökaupan piirissä.
Energiateollisuuden mukaan kivihiilen osuus lämmöntuotannosta oli viime vuonna 11 prosenttia ja sekä maakaasun että turpeen osuudet olivat 14 prosenttia kummankin. Uusiutuvien osuus on yli kaksinkertaistunut ja hukkalämmön yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.