Helsingin käräjäoikeus on hylännyt kaikki Helsingin Sanomien vuonna 2021 julkaisemaa juttua koskevat syytteet.
Artikkelissa kerrottiin, että Helsingin poliisin poliisimies oli aloittanut suhteen nuoren miehen kanssa, johon kohdistunutta seksuaalirikosta hän oli tutkinut.
Syyttäjän mukaan jutussa esitettiin poliisimiehestä valheellisia tietoja tai vihjauksia, esimerkiksi, että poliisimies olisi syyllistynyt suhteessa rikokseen.
Syyttäjä katsoi, että artikkelissa paljastettiin miehen yksityiselämään kuuluvia tietoja ja niiden käsittely oli sensaatiohakuista, ei neutraalia. Lisäksi poliisimiehen henkilöllisyys paljastui syyttäjän mukaan artikkelista, vaikka häntä ei siinä nimetty.
Syyttäjä vaati jutun kirjoittaneelle toimittajalle Paavo Teittiselle ja päätoimittaja Antero Mukalle ehdollista vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Jutun aikaiselle vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle vaadittiin sakkorangaistusta päätoimittajarikkomuksesta. Syytteessä oli myös mies, joka syyttäjän mukaan oli jutun nimetön lähde. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikokseen.
Poliisimies oli oikeudenkäynnissä asianomistajana. Hän vaati syytetyiltä 30 000 euron korvauksia.
Oikeus huomioi merkittävän aiheen
Oikeus päätyi hylkäämään syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta, koska sen mukaan oikeudenkäynnissä jäi näyttämättä, että poliisimiehestä olisi julkaistu vääriä tietoja tai vihjauksia tai muutoin halvennettu häntä, kun otetaan huomioon artikkelin merkittävä aihe.
– Artikkeli on koskenut seksuaalirikostutkintaa tehneen poliisimiehen toimintaa ja siten hänen työnantajansa eli esitutkintaviranomaisen toiminnan asianmukaisuutta ja luotettavuutta myös yleiseltä kannalta. Se on mahdollistanut hyväksyttävyyden rajoissa myös sellaisen kerronta- ja ilmaisutavan, joka muuten voisi täyttää kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön, tuomiossa sanotaan.
Törkeää yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä koskevan syytteen hylkääminen perustui myös siihen, että oikeus piti aihetta merkittävänä.
Oikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että poliisimiehen yksityiselämään kuuluvista asioista kertominen olisi ylittänyt selvästi sen, mitä yleisesti merkittävän aiheen kohdalla voidaan pitää hyväksyttävänä.
Ei selvästi ylitetty hyväksyttyä
Oikeuden mukaan artikkelissa esitetyt seikat olivat sellaisia, että niiden tuleminen yleiseen tietoon ilman toisen osapuolen suostumusta on tyypillisesti omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja haittaa.
Jutussa sai oikeuden mukaan kuitenkin hyväksyttävyyden rajoissa ilmaista osapuolten tapaamisiin liittyviä yksityiskohtia, jotka olivat tarpeen merkittävän aiheen käsittelemiseksi.
Ilmaisutapa saattoi oikeuden mukaan osin ylittää hyväksyttävyyden rajat.
– Artikkelissa ilmaistujen suhteen kuluessa tapahtuneita seksuaalisia tekoja koskevien yksityiskohtien ilmeisen arkaluonteinen laatu voi kuitenkin puoltaa sitä käsitystä, että artikkelin ilmaisutapa on niiltä osin ylittänyt sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, tuomiossa sanotaan.
Oikeuden mukaan artikkelissa ei kuitenkaan anneta ymmärtää poliisimiehen syyllistyneen nuoreen mieheen kohdistuneeseen rikokseen.
Siitä ei oikeuden mukaan myöskään välity sellaista kuvaa, että poliisimiehen yksityiselämään kuuluvia seikkoja käsiteltäisiin loukkaamistarkoituksessa.
– Näillä perusteilla artikkelissa ei ole katsottava selvästi ylitetyn sitä, mitä voidaan pitää artikkelin aiheen käsittelyn kannalta hyväksyttävänä, kun artikkelissa on ilmaistu (poliisimiehen) yksityiselämää koskevia tietoja, tuomiossa sanotaan.
Miehestä ei kerrottu liikaa
Oikeuden mukaan oikeudenkäynnissä ei myöskään näytetty, että poliisimies olisi paljastunut artikkelista.
Artikkelissa kerrottiin, että poliisimies työskenteli Helsingin poliisin seksuaalirikostutkinnassa, jonka henkilöstömäärä oli vähäinen.
Jutussa kerrottiin myös, että mies oli irtisanottu.
HS:n jutun julkaisupäivänä Helsingin poliisi tiedotti irtisanomisesta miestä nimeämättä. Tämän jälkeen vaihtoehtomedia julkaisi poliisimiehen nimen ja syntymävuoden.
Oikeuden mukaan esitetyt seikat eivät tue sitä käsitystä, että poliisimiehen henkilöllisyys olisi paljastunut suoraan artikkelin tiedoista.
Riski henkilöllisyyden paljastumisesta lähimmille kollegoille ei oikeuden mukaan ollut artikkelia julkaistaessa vältettävissä.
– Muutoin asiassa on jäänyt näyttämättä, että (poliisimiehen) henkilöllisyys olisi avoimesti paljastettu artikkelissa tai paljastunut välittömästi artikkelissa esitetyistä tiedoista tai niitä tietoja yhdistelemällä niin, että hänen henkilöllisyytensä olisi tullut artikkelista sellaisenaan yleisön tietoon. Sen perusteella hänestä ei ole kerrottu artikkelissa artikkelin aiheen käsittelyn kannalta tarpeettomasti tai liikaa yksilöiviä tietoja, tuomiossa sanotaan.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.