Kansainvälisiä isiä juhlimassa – lue hauskasta vaihto-oppilasvuodesta!

Lappeenrantalainen Vesa Sallinen on yksi Suomen kansainvälisistä isistä, ja hänellä on erityistä syytä juhlaan. Elokuusta lähtien Sallinen on ollut isänä omien lastensa lisäksi belgialaiselle vaihto-oppilaalle, Claire Demoulinille.

– Arki sujuu mukavasti. Vaihto-oppilaasta on tullut osa perhettämme, hän on yksi meistä.

On mukava huomata, että Claire on samalla lailla perheenjäsen kuin omat lapset. Vaihto-oppilas auttelee kotitöissä siinä kuin muutkin. Välillä häntä saa vähän patistaa, mutta niin täytyy omiakin lapsia, Vesa Sallinen nauraa.

– Ulkomaisen vaihto-oppilaan isänä oleminen tuo varmasti uutta väriä isänpäivään, Sallinen jatkaa.

Rantasalmella asuvan Pentti Rissasen perheessä isänpäivää vietetään perinteiseen tapaan. Saksalainen Paula Lentfort tuli mukaan perheen arkeen elokuussa.

– Luulen, että meillä vietetään isänpäivää aika perinteisellä tavalla. Aamukahvit on usein tarjoiltu sänkyyn, kakun ja onnittelujen kera, Rissanen kertoo.

Rissasen perheen isänpäivään on myös jo vuosien ajan kuulunut erityinen isänpäiväkonsertti, jonka myös vaihto-oppilas pääsee kokemaan muun perheen mukana.

– Lapsemme ovat soittaneet kuuluisassa Rantasalmen puhallinorkesterissa. Se konsertti on sellainen "must" juttu edelleen joka vuosi.

Suomalaisiin tapoihin tutustumassa

Vaihto-oppilas tulee osaksi suomalaisen perheen normaalia arkea, ja tavoitteena on oppia suomen kieli vuoden aikana. Vaihto-oppilaalle valitaan sopiva perhe muun muassa yhteisten kiinnostuksen kohteiden perusteella.

– Eräänä lauantaina pyöräilimme katsomaan jääkiekko-ottelua, josta Claire innostui kovasti. Jääkiekkoa lähdemme seuraamaan varmasti jatkossakin yhdessä. Kaiken kaikkiaan vaihto-oppilaan kanssa eläminen on ollut hauska kokemus. Se on avartanut monella tapaa ja innostanut perheen lapsia esimerkiksi opiskelemaan uusia kieliä. On mukava näyttää vaihto-oppilaalle Suomea sekä suomalaisia perinteitä ja tapoja, kuten joulun viettoa, toteaa Vesa Sallinen.

– Olemme aloittaneet Paulan kanssa Kansalaisopiston kuvataidekurssin. Paula on mainio piirtäjä ja harrastaa myös valokuvausta. Myös minä olen aiemmin harrastanut kuvien tekemistä, kertoo Pentti Rissanen.

– Lisäksi on ollut valtavan mielenkiintoista seurata Paulan suomen kielen oppimista: sehän kumminkin on yksi tärkeimmistä asioista vaihto-oppilaalle, Rissanen summaa.

Kova hinku Suomeen

Molemmat vaihto-oppilaat ovat tulleet lukuvuodeksi Suomeen vaihto-oppilasjärjestö Youth For Understanding ry:n (YFU) kautta. Järjestön ohjelmapäällikkö Marika Antikainen kertoo, että nuoria tulisi Suomeen enemmänkin, jos heille vain löytyisi riittävästi isäntäperheitä.

– Vaihto-oppilaalle pitää saada juuri hänelle sopiva perhe. Monet esimerkiksi saksalaiset ja itäeurooppalaiset nuoret haluaisivat tulla Suomeen vaihtoon, Antikainen sanoo. Isäntäperheiksi soveltuvat hänen mukaansa kaikenmuotoiset perheet, joissa vanhemmat tai vanhempi ovat yli 30-vuotiaita. Perheen kotikielen tulee olla suomi tai ruotsi.

– Tärkeintä on aito halua tutustua nuoreen, vaihto-oppilas ei tule au pairiksi tai pelkäksi kielen opettajaksi, hän muistuttaa.

Isäntäperhe tarjoaa vaihto-oppilaalle majoituksen ja ruuat, mutta muut kulut menevät nuoren omasta pussista. Perheelle ei makseta taloudellista korvausta. Vastineeksi isäntäperhe pääsee tutustumaan uuteen ihmiseen, maahan ja kulttuuriin.

Perhe pääsee luomaan omaa kansainvälistä verkostoa, ulkomailla heitä odottaa tuttu ihminen. He oppivat myös ymmärtämään erilaisuutta ja perheen jäsenten tulee mietittyä eri tavalla omaakin elämää, kun he selittävät omia toimintamallejaan.

– Isäntäperheen ei tarvitse olla mikään matka- tai ohjelmatoimisto. Nuoret tulevat tänne elämään tavallista suomalaista arkea, painottaa Marika Antikainen.

Mukavan arjen jakamista

Sekä Pentti Rissanen että Vesa Sallinen kehottavat suomalaisia isiä miettimään isäntäperheeksi ryhtymistä.

– Usein isät perääntyvät tosi paikan edessä, vaikka myöntävätkin, että kokemus voisi olla hieno. Meidän perheelle vaihto-oppilaan kanssa eläminen on mukavaa arkea. Sen suurempia ponnisteluja vaihto-oppilaan ottaminen ei vaadi, toteaa Sallinen.

– Tähänastiset kokemukset saksalaisen vaihto-oppilaan isänä ovat olleet mielenkiintoisia ja hauskoja. Siihen tietysti vaikuttaa se, että olemme saaneet vaihto-oppilaaksi perheeseemme fiksun ja mukavan tytön - tosin arvelen, etteivät vaihto-oppilaaksi muunlaiset nuoret hakeudukaan. Suosittelen harkitsemaan tällaista vuotta jos elämäntilanne sellaisen mahdollisuuden suo, Rissanen kehottaa.

Koko Sallisen perhe matkustaa paljon ja varmasti Clairen kotimaassa Belgiassa vieraillaan myös ensi kesänä.

– Samoin Clairen vanhemmat ovat tervetulleita meille kylään. Hän on meidän perheemme

jäsen ja varmasti olemme hänen kanssaan tekemisissä aktiivisesti tämän vuoden jälkeenkin. Olemme jo suunnitelleet yhteisiä matkoja Eurooppaan, kertoo Vesa Sallinen.

Ryhdy isäntäperheeksi nyt!

Parhaillaan etsitään perheitä elokuussa 2011 Suomeen saapuville nuorille. Suomeen tulevat vaihto-oppilaat ovat 15–18-vuotiaita nuoria, jotka käyvät lukiota ja asuvat perheissä. Isäntäperheeksi soveltuu tavallinen perhe, jolla on vilpitön halu tutustua ulkomaiseen nuoreen ja ottaa tämä perheenjäseneksi.

Perheet ovat vapaaehtoisia eivätkä saa taloudellista korvausta. Vaihto-oppilailla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin perheenjäsenillä. Isäntäperhe valmennetaan ennen vaihto-oppilaan saapumista, ja perhe saa tuekseen koulutetun tukihenkilön. Ulkomaisen vaihto-oppilaan myötä koko perhe kansainvälistyy ja kasvaa.

Lisätietoja ja hakulomakewww.yfu.fi

Artikkelin tarjoaa:YFU

Teksti: YFU

Kuvat: Pentti Rissasen