Suomessa arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa diabeetikkoa. Heistä suurin osa sairastaa kakkostyypin eli niin sanottua aikuisiän diabetesta, joka on salakavala tauti.
Kakkostyypin diabeetikon sairaus alkaa yleensä ilman oireita ja se todetaan sattumalta terveystarkastuksen yhteydessä. Sairaus voi olla kestänyt jo pitkään, mutta potilas ei ole ollut sairaudestaan tietoinen.
– Hoitamaton diabetes tuottaa hankalia seuraamuksia, kuten sepelvaltimotautia, sydäninfarkteja, aivohalvauksia, munuaissairautta ja silmän verkkokalvon sairautta. Siksi sen toteaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää. Yleensä diagnoosi varmistuu yksinkertaisella laboratoriokokeella eli paastosokerin määrittämisellä, kertoo sisätautien erikoislääkäri Jyrki Olkinuora Diacorista.
Tärkeintä kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa on ylipainon kurissa pitäminen. Sen lisäksi diabetekseen hoitoon on viime vuosina tullut paljon uusia lääkkeitä. Uusien lääkkeiden myötä on viisasta, että hoitava lääkäri voi säännöllisesti arvioida lääkitystä ja sen mahdollista päivittämistä.
– Uusimmilla lääkkeillä on usein painoa alentavaa vaikutusta. Markkinoille on saatu myös valmiste, jonka on osoitettu alentavan sydänsairaiden diabeetikoiden kuolleisuutta. Lääkärinä muistutan, että verensokerin alentamisen ohella lääkehoitoa saattavat vaatia myös muut riskitekijät, kuten esimerkiksi verenpaine ja kolesteroli.
Olkinuora painottaa diabeetikolle, että säännöllinen kontakti hoitavaan lääkäriin on tärkeä osa sairauden hoitoa. Painon pudottaminen on oleellinen hoitotoimi. Tupakointi on erityisen haitallista diabeetikolle.
– Kyse ei ole ihan pienestä asiasta, sillä diabeteksen ja sen lisäsairauksien on arveltu aiheuttavan noin 15 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista.
