– Ohjelmointia pidetään matemaattisena lajina, vaikka oikeasti se on enemmän logiikkaa ja naiset ovat tunnetusti hyviä loogisia ajattelijoita. Jokainen nainen, joka on tehnyt esimerkiksi illallisen tai kutonut villasukan, on purkanut ongelman osiin ja käyttänyt ohjelmoinnillista ajattelua.
Näin sanoo koodausaktivisti ja ohjelmoinnista lastenkirjan tehnyt Linda Liukas.
Vaikka A-lehtien tutkimuksen mukaan 12-19-vuotiaista tytöistä yli puolet viettää sosiaalisessa mediassa jopa kolme tuntia päivässä, ei ala kiinnosta heitä. Mutta miksi?
– Se on monimutkaista. Pitäisi miettiä, miten tietokone on rakennettu ja mitä osia siihen tarvitaan. Se, miten laite toimii ei kiinnosta, vaan se, että sitä osaa käyttää tarvittavan määrän, sanoo hiusalaa Stadin ammattiopistossa opiskeleva Anne-Mari.
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivian tuoreen selvityksen mukaan alan työntekijöistä naisia onkin alle neljännes.
Neropatteja myös naisten joukossa
Monimutkaisuus- ja matemaattisuusennakkoluulojen lisäksi on toinen, vielä syvemmälle juurtunut este. Ohjelmointialalla työskentelevä Minna* sanoo ongelman olevan se, ettei tyttöjä nähdä potentiaalisina teknologiankehittäjinä eikä heille siksi opeteta samalla tavalla esimerkiksi tekniikkaan liittyviä asioita.
– Me tarvitsemme näitä tekniikoita ja meillä on huutava pula osaajista. Jos puolelle potentiaalisista resursseista opetetaan, että teistä ei ole tähän, se on kaikille huono asia. Neropatteja ja loistoyksilöitä löytyy naistenkin puolelta, hän sanoo.