Ennen yrittäjänuraansa Kaarina Kivilahti teki töitä lentoemäntänä. Pan-Amilla ja Finnairilla työskennellyt Kivilahti lopetti lentämisen vuonna 1974 miehensä pyynnöstä. Epäsäännölliset työajat jäivät, kun Kivilahti meni naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa. Lentoemännän ammatissa hän oppi paljon asioita, joista on hyötyä myös yrittäjänä.
– Olisin monta kertaa halunnut palata, mutta kun menin mieheni kanssa naimisiin, hän halusi minun lopettavan. Tottelevaisena ja rakkauden huumassa sanoin hänelle, että lopetan työt. Tapasin mieheni lennolla, sillä hän oli matkustajani, Kaarina Kivilahti kertoo.
Kivilahti lensi ensin kaikkia lentoja, mutta saatuaan Finnhostess-koulutuksen hän palveli pääasiassa ensimmäisen luokan matkustajia Yhdysvaltojen reittilennoilla. Usein lennot olivat perillä myöhään illalla ja lähtö takaisin seuraavana aamuna.
– Vietimme paljon aikaa yhdessä lentohenkilökunnan kesken ja kävimme aina illallisella. Silloin kaikki tunsivat toisensa, mutta nykyään Finnairilla on paljon enemmän emäntiä.
Siihen aikaan ensimmäisen luokan matkustajat söivät ateriansa katetuilta valkoliinaisilta pöydiltä. Tarjolla oli samppanjaa sekä kaviaaria. Vaikka moni asia on muuttunut niiltä ajoilta, Kivilahti korostaa, että Finnair on säilyttänyt tasonsa vuosikymmenestä toiseen.
– Esimerkiksi Finnairin ruoka on säilynyt hyvänä, vaikka sitä on yksinkertaistettu. Finnairilla on myös paras viinikellari ilmassa, mikä on Kari Palomäen ansiota.
Pakkolasku sujui kylmän rauhallisesti
Lentoemännän työ oli Kivilahdelle ihanneammatti monesta syystä. Palveluhenkisyys, ripeys, nopeus ja ulospäin suuntautuneisuus ovat ominaisuuksia, jotka tekevät hyvän lentoemännän. Epäsäännölliset työajat sekä työn raskaus ovat ainoita huonoja puolia, joita Kivilahti keksii ammatista, mutta nekään eivät häirinneet häntä.
– Työssä oli hienoa myös se, että pääsi matkustelemaan. Oli mukavaa, kun työ jäi työpaikalle, eikä tullut mukana kotiin, toisin kuin nyt yrittäjänä.
Lentoemäntänä Kivilahti sai turvallisuuskoulutusta, viinikoulutusta, tapa- ja etikettikoulutusta sekä hieman tietoa myös kokin hommista, vaikka hän ei keittiötöistä niin kiinnostunut ollutkaan.
– Siellä oppi paljon käytännön juttuja ja paljon sellaista, mikä helpottaa elämää käytännössä.
Koulutus tuli todella tarpeeseen, etenkin silloin, kun Kivilahti oli mukana pakkolaskussa. Se oli hänen ensimmäisiä lentojaan. Kone joutui teknisen vian vuoksi laskeutumaan jäälle.
– Minulle tuli kylmän rauhallinen olo ja kaikki sujui hienosti. Hämmästyin sitä itsekin, ettei tullut itkua. Silloin en ollut naimisissa, eikä minulla ollut lapsia, nyt tilanne voisi olla toinen.
Kymppikerho kaukana realismista
Vaikka Kivilahti ei enää työskentelekään yläilmoissa, hän lentää silti paljon työnsä puolesta. Finnair on edelleen Kivilahden mielestä hyvä yhtiö, mutta vuosien varrella hän on huomannut glamourin ja hohdon kadonneen lentoemännän ammatista. Tarjoilun ja palvelun lisäksi hohdokkuutta on hävinnyt myös vaatetuksesta.
– Silloin Finnairilla oli hienot univormut, jotka tekivät oman glamour-juttunsa siihen. Lisäksi päälentoemäntä Anja Barita Huttunen toi ammattiin hirveän paljon loistoa ihmisenä.
Televisiosta tullut villi Kymppikerho-sarja antoi Kivilahden mukaan täysin väärän kuvan lentohenkilökunnan työstä. Sarja pilasi lentohenkilökunnan mainetta, sillä todellisuudessa lentoyhtiöllä on henkilökunnan suhteen tiukat vaatimukset. Vaikka todellisuus ei olekaan yhtä vauhdikasta kuin mitä sarjassa esitettiin, eikö henkilökunnan keskuudessa ollut koskaan mitään sutinaa?
– Totta kai kaikilla työpaikoilla on aina jotain pientä. Onhan esimerkiksi moni kapteeni lentoemännän kanssa naimisissa. Mutta Kymppikerho-sarjassa ei ollut pienintäkään viitettä realismista.
– Ja se toinen kymppikerho on käytännössä aika mahdotonta normaalilennoilla. Vessoille on lähes koko ajan jonoa ja ihmisiä on ympärillä. En ole nähnyt kenenkään matkustajan yrittävän sitä, Kivilahti lisää.