Kuusamon Suurpetokeskuksesta kuvataan tunnelmia helpottuneiksi eilisen hallinto-oikeuden välipäätöksen jälkeen. Sen nojalla keskus saa toistaiseksi jatkaa eläintenpitoa.
– Kyllä me Juuso-karhun kanssa kovasti halattiin. Aina söi omenoita ja lohenpäitä, tarhanhoitaja Pasi Jäntti kertoo keskuksen tunnelmista.
Aina on yksi keskuksen viidestä karhusta.
Lue myös: Kuusamon Suurpetokeskuksen eläimiä ei ainakaan toistaiseksi siirretä tai lopeteta
Karhut jo talviunilla
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) perui syksyllä Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan ja määräsi samalla, että eläimet on sijoitettava toisiin eläintarhoihin tai lopetettava lokakuun loppuun mennessä. Keskus valitti päätöksestä.
Eilen torstaina antamassaan ratkaisussa Pohjois-Suomen hallinto-oikeus määräsi avin päätöksen täytäntöönpanokieltoon siihen asti, kunnes valitus on ratkaistu hallinto-oikeudessa.
Pasi Jäntin mukaan elämä keskuksessa jatkuu toistaiseksi normaalien talvien tapaan.
– Täällä on jo 10 senttiä lunta, ja karhut ovat talviunilla. Ilvekset, koirasudet ja porot ovat tässä hoidettavana.
3:40
Useita laiminlyöntejä
Suurpetokeskuksen eläintenhoitoon liittyvistä epäkohdista alkoi tulla tietoja julkisuuteen keväällä sen jälkeen, kun keskuksen tarhoista karkasi karhuja. Yksi karhuista hyökkäsi keskuksen silloisen johtajan Sulo Karjalaisen kimppuun.
Keskus on ollut keväästä asti yleisöltä suljettuna. MTV Uutiset ja STT on kertonut jo aiemmin, että avi ja Kuusamon kaupungin eläinlääkäri ovat puuttuneet keskuksen laiminlyönteihin useita kertoja.
Kesäkuussa tehdyssä tarkastuksessa viranomaiset arvioivat, että eläinten hyvinvoinnin eteen oli tehty parannuksia. Avi antoi tuolloin keskukselle elokuun loppuun asti aikaa korjata epäkohdat. Tarhalla oleville eläimille piti muun muassa järjestää asianmukainen eläinlääkärin tekemä terveystarkastus ja hankkia hoito sairaille eläimille.
Lisäksi lähisukua olevien eläinten lisääntyminen keskenään täytyi avin mukaan estää ja keskuksen täytyi osoittaa, että se osallistuu riittävällä tavalla lajien suojelua koskevaan tiedonvaihtoon.
Keskuksesta pääsi myös syksyllä karkuun aikuinen naaraskarhu, jonka Oulun poliisi lopetti.
Varsinaisen valituksen ratkaisu tulossa
Syyskuussa avi tiedotti, että keskus ei ollut kaikilta osin korjannut toimintaansa eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten eikä lupaehtojen mukaisesti. Avi perui keskuksen eläintarhaluvan ja määräsi eläimet sijoitettavaksi toisiin eläintarhoihin tai lopetettavaksi lokakuun loppuun mennessä.
Suurpetokeskus valitti avin päätöksestä, ja hallinto-oikeus määräsi nyt päätökselle täytäntöönpanokiellon siksi aikaa, että varsinainen valitus on ratkaistu. Keskus saa pitää eläimet siihen asti.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta kerrottiin viime viikolla STT:lle, että ratkaisua saadaan todennäköisesti odottaa ensi vuoden puolelle.
Eläintenhoidosta myös rikostutkinta
Keskuksen eläintenhoidosta on vireillä myös rikostutkinta törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja luonnonsuojelurikoksesta. Poliisi arvioi syyskuussa tutkinnan kestävän vielä kuukausia.
Suurpetokeskuksessa on Jäntin mukaan tällä hetkellä viisi karhua, neljä ilvestä, kolme koirasutta ja neljä poroa. Eläinten kohtalo on auki.
Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhat kertoivat viime kuussa STT:lle sähköpostitse lähettämässään tiedotteessa, ettei niillä ole tilaa ottaa vastaan keskuksen eläimiä.
Eläinfilosofi Elina Aaltola kertoi MTV Uutisille, että osalle eläimistä olisi uusi paikka valmiina, mutta suurpetokeskus ei ole ollut kiinnostunut tarjouksesta.
Lue lisää: Osalle Kuusamon Suurpetokeskuksen eläimistä olisi jo uusi paikka valmiina: ”Valitettavasti keskus ei ole tarjouksesta kiinnostunut”
Jäntti ei kerro suunnitelmista sen varalle, jos keskuksen eläintarhalupa perutaan.
– Sitä täytyy sitten miettiä.
Keskus aikoo päivittää tarhatilat
Keskus aikoo aloittaa 30-vuotiaiden tarhatilojen päivityksen. Jäntin mukaan suunnitelmat on tehty vuosi sitten, mutta avin päätös on vaikeuttanut niiden toteuttamista.
Suurpetokeskuksella on kaksi työntekijää, joista Jäntti on toinen. Sulo Karjalainen ei ole tällä hetkellä mukana keskuksen toiminnassa.
Jäntti kertoo, että keskus pärjää taloudellisesti hyvin.
– Omalla rahalla toimimme. Suurpetokeskus selviää säästöillä ja on myynyt metsää.
Jäntin mukaan keskukselle on tullut avuntarjouksia ja yhteydenottoja ympäri maailmaa.