Joka neljäs suomalainen aikuinen tarvitsee hampaan juurihoitoa eli tulehtuneen hammasytimen puhdistusta ja täyttöä. Juurihoidolla voidaan pelastaa hammas ja estää bakteerien leviäminen muualle elimistöön. Uuden suosituksen mukaan juurihoidon tekeminen kannattaa, ja juurihoidettu hammas kestää useimmiten hyvin.
Juurikanavien puhdistukseen ja täyttöön joudutaan, jos hampaan ydin on vaurioitunut. Tavallisin syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen. Oireilevan hampaan kanssa kannattaa hakeutua ajoissa hoitoon, sillä "lääkepaikkauksella" voidaan joskus välttyä juurihoidolta.
Jos juurihoidon tarve todetaan, tulehdus on syytä hoitaa heti ennen lisävaivoja tai posken turpoamista. Maanantaina julkaistussa Hampaan juurihoito Käypä hoito -suosituksessa kerrotaan, että juurihoidon tekeminen kannattaa, ja hoidon ennuste on hyvä.
Toimenpiteenä juurihoito kantaa ehkä huonointa mainetta hammaslääketieteellisistä toimenpiteistä. Sen ei kuitenkaan enää nykyään tarvitse olla epämiellyttävää tai kivuliasta. Hoito voidaan tehdä potilas hyvin huomioiden yhdellä tai muutamalla käynnillä riippuen hoidettavasta hampaasta ja potilaasta.
Suosituksen mukaan ensisijaisesti tulee aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista – jos hammas on esimerkiksi lohjennut pahasti, niin ei välttämättä ole, ja silloin implantti tai silta ovat hyviä vaihtoehtoja. Mikäli hammas voidaan säilyttää juurihoidolla, vältytään laajemmilta proteettisilta hoidoilta eli puuttuvien hampaiden ja kudosten korvaamiselta.
Itse toimenpiteessä hampaan juurikanavat puhdistetaan juurikanavaneuloilla ja desinfioidaan, jotta infektio saadaan hoidettua. Puhdistetut juurikanavat täytetään tiivisti juurentäytemateriaalilla. Juurihoitoon kuuluu oleellisena osana myös kestävän kruunuosan rakentaminen.
