Suomalaisten hampaiden kunto on kohentunut huomattavasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana säännöllisen hammashoidon avulla. Vaikka hampaattomuus on vähentynyt, yksittäisiä hampaita joudutaan edelleen poistamaan – ja yhä useammin niitä korvataan hammasimplanteilla.
Omien hampaiden säilyttäminen on yksi tärkeimmistä mittareista, kun puhutaan suun hyvinvoinnista. Yleisesti ottaen suomalaisten hampaiden kunto on kohentunut ja hampaattomuus vähentynyt, mutta yksittäisiä hampaita joudutaan edelleen korvaamaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 -raportin mukaan joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla ei ole lainkaan omia hampaita. Hampaita joudutaan poistamaan reikiintymisen, tapaturmien ja vakavien ientulehdusten vuoksi.
Proetiikan ABC – Tunne yleisimmät hammasproteeseihin liittyvät termit
Hammasimplantti
Hammasluuhun istutettava keinojuuri, jonka päälle rakennetaan kruunu.
Hammaskaula
Hampaan kruunun ja juuren välinen alue.
Juurihoito
Tulehtuneen tai vaurioituneen hampaan ytimen hoito.
Kokoproteesi
Irrotettava hammasproteesi, jota käytetään kun kaikki hampaat puuttuvat. Kansankielellä tekohampaat.
Kruunu
Hampaan näkyvä osa. Yhden hampaan korvaava kiinteä proteesi, joka asetetaan oman juuren tai keinojuuren päälle.
Mini-implantti
Tavallista implanttia pidempi ja kapeampi. Asennetaan kevyemmässä toimenpiteessä ja vain kokoproteesin tueksi, kun luuta on liian vähän tavallisia implantteja varten.
Molaarit
