Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset lähtevät omille teilleen eli hatkaavat vuosittain tuhansia kertoja ja joutuvat hatkoilla muun muassa seksuaalisen väkivallan uhriksi, kerrotaan lapsiasiavaltuutetun tuoreessa analyysissä.
Analyysin mukaan vastaajista yli 80 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja yli puolet huumeita hatkan aikana. Vajaa puolet kertoi nähneensä rikoksia ja joka neljäs käyttäytyneensä itse väkivaltaisesti.
Neljännes kaikista lapsista ja liki joka kolmas tytöistä kertoi joutuneensa hatkan aikana raiskatuksi.
– Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset on otettu huostaan tai sijoitettu kiireellisesti, jotta heitä voitaisiin suojella. Hatkassa lapset ovat jopa suuremmassa vaarassa kuin ennen sijoitusta. Tilanne on kestämätön: yhteiskunnan suojelussa olevat lapset eivät voi elää kaduilla ja tuntemattomien nurkissa, sanoo tiedotteessa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Hatkassa oleviin lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on hälyttävän yleistä, analyysissä sanotaan. Etenkin, kun seksuaalinen väkivalta jää usein ilmoittamatta.
– Onkin mahdollista, että hatkassa olleiden lasten raiskauksen ja muun seksuaaliväkivallan kokemukset ovat jopa aineistossa raportoitua yleisempiä.
Hatkassa olleet lapset kertovat myös myyneensä seksiä. Seksuaalisia tekoja tehtiin muun muassa yöpaikan tai päihteiden saamiseksi, analyysissä sanotaan.
Lue myös: Valtteri eli 15 vuotta tehden pahaa itselleen ja muille – "Olen joutunut jättämään kaiken"
10:18
Vähemmistötausta altistaa haavoittaville kokemuksille
Valtuutetun mukaan hatkoja tapahtuu vuosittain noin 3 800. Hatkojen määrä on selvityksen mukaan viime vuosina lisääntynyt ja niiden kesto pidentynyt.
Analyysi perustuu lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry:n lapsilta, heidän läheisiltään ja heidän kanssa toimivilta viranomaisilta kerättyyn kyselyaineistoon. Hatkanneista lapsista 253 antoi luvan aineiston tutkimuskäytölle.
Nuorille suunnatussa kyselyssä ei eritelty vastaajien vähemmistötaustaa. Analyysissä sanotaan, että vähemmistötausta, kuten etninen vähemmistöasema, seksuaalinen suuntautuneisuus tai vammaisuus altistaa moninkertaisesti uhrikokemuksille.
– Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat sijoituspaikastaan luvatta poistuneet nuoret altistuvat muita useammin erilaisille haavoittaville kokemuksille, analyysissä sanotaan.
Lue myös: Mies houkutteli pikkulapsia metsään "etsimään kissaa" Lahdessa – tuomittiin seksuaalirikoksista
"Olin 16-vuotias, kun ostin aseen" – kova kohtelu ja rap-esikuvat veivät rikollismaailmaan
2:35
Päihteidenkäyttö ei ole motivaatio hatkoille
Analyysin mukaan sosiaaliset syyt ovat merkittävä hatkoihin motivoiva tekijä. Sijoituspaikka voi sijaita kaukana kotiympäristöstä, ja lasten mahdollisuudet pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin ovat usein rajalliset.
– Ystävät ja kaverit ovat etenkin teini-ikäisille lapsille kehityksellisesti äärimmäisen tärkeitä. Lastensuojelun sijaishuollossa olisikin tärkeää panostaa nykyistä enemmän lasten sosiaalisiin suhteisiin ja etenkin ystävyys- ja kaverisuhteisiin.
Muita syitä hatkoille ovat laitosolot ja tunnekokemukset, kuten vapauden ja jännityksen kaipuu.
– Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa huolehtimalla, että lapsilla on turvallinen ja viihtyisä olo sijaishuoltopaikassa ja riittävästi vapautta toteuttaa itseään luvallisilla tavoilla. – – Lisäämällä viihtyvyyttä, mahdollisuuksia merkitykselliseen toimintaan ja ystävien tapaamiseen voitaisiin vähentää hatkaamisen tarvetta.
Vaikka hatkassa olleet lapset käyttivät päihteitä usein, päihteet eivät selvityksen perusteella ole hatkaan vetävä tekijä. Selvityksessä huomautetaan, että hatkaamista ehkäisemällä voidaan ehkäistä myös lasten päihteidenkäyttöä.
– Tällä hetkellä kaikki sijaishuoltopaikat eivät pysty tarjoamaan laadukasta päihde- ja riippuvuushoitoa lapsille ja päihteitä käyttäviä lapsia siirrellään sijaishuollosta toiseen. Suomesta puuttuu päihdehuoltolain mukainen ympärivuorokautinen ja tarvittaessa lääkkeellinen päihdehoito alaikäisille.