Jessica ei vaadi tyttäriltään "siveellistä" pukeutumista – taustalla tärkeä syy: "Se on ihmisten kontrolloimista"

Jessica ja Jeremy Martin-Weberillä on kuusi tytärtä. Pari pitää Beyond Moi -perheblogia, jossa avaa nyt tyttöjen pukeutumiskäytäntöjä. Pari joutui hiljattain vastaamaan kysymykseen siitä, miten he opettavat "siveellistä pukeutumista" lapsilleen.

– Tässä lyhyt versio: emme opeta tai valvo minkäänlaisia siveellisiä pukeutumisstandardeja lastemme suhteen, Jessica kirjoittaa.

Perheen tyttäret ovat 5–18-vuotiaita. Esimerkiksi koulussa lasten olisi käytettävä koulupukua, jos koulu sellaista vaatisi. Muunlaisia siveellisyyssääntöjä vanhemmat eivät kuitenkaan halua opettaa lapsilleen – koskaan.

– Meille säädyllisyysstandardien valvomisessa on kyse ihmisten kontrolloimisesta.

Hän huomauttaa, että säädyllisen pukeutumisen määritelmä on muuttunut, ja jatkaa muuttumistaan, kautta historian ja kulttuurien.

Tekstinsä ohessa Jessica julkaisi kuvan itsestään tytärtensä kanssa. Hän huomauttaa, että osa katsojista pitää kaikkien asuja "säädyllisinä", osa ei. Joillekin vain osa asuista kelpaa.

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

– Kuka ylipäätään saa määritellä säädyllisyyden? Me emme vaivaudu. Kasvoin itse hyvin rajoittavien, ajan myötä hellittävien säädyllisyysstandardien alaisena, äiti kirjoittaa.

Jessican mukaan keskittyminen siihen, mikä muiden silmissä on ja ei ole suotavaa, tuottaa vain häpeää.

– Kun koin seksuaalista väkivaltaa teini-ikäisenä, häpesin kertoa kellekään osittain siitä syystä, koska olin pukeutunut asuun, joka oli tyköistuva, ja syytin itseäni tapahtuneesta. Sillä ei ollut väliä, että hyökkääjä oli poikaystäväni, ja sama juttu tapahtui useita kertoja.

Perhe kysyy vaatteiden suhteen lapsiltaan vain seuraavia kysymyksiä:

• Sopiiko asu päivän aktiviteetteihin? Voiko siinä hyppiä, kumartua, kiristääkö se ja niin edelleen?
• Onko asu säähän sopiva? Jotkut palelevat aina, ja tarvitsevat siten lisää vaatteita. Perheessä ketään ei kuitenkaan pakoteta vaihtamaan vaatteita; soveltuvat vaatteet vain otetaan mukaan ja annetaan tarjolle.
• Saako asu sinut erottumaan joukosta, ja kertooko asu kunnioituksesta? Ovatko kyseessä häät vai hautajaiset, sopisiko asu paremmin konserttiin isoäidin kanssa vai lempibändin keikalle?
• Tunnetko sinä itse olosi mukavaksi, jos vaate paljastaa sellaisia osia kehostasi, joita muut eivät paljasta? Tätä kysymystä perhe kysyy vanhemmilta tyttäriltään. Vaikka ihminen vastaa vain omista teoistaan, muut voivat silti kommentoida hänen tekemisiään; olisivatko lapset valmiita tällaiseen?
• Suojaako asu intiimialueitasi niin, että ne ovat turvassa eivätkä paljastu vahingossa? Voiko asussa esimerkiksi istua niin, ettei takapuoli kosketa puiston penkkiä?
• Miksi valitsit tämän asun, mikä siinä inspiroi sinua? Tämä kysymys on vanhempien mukaan hyvin tärkeä, jos vanhempi huomaa paheksuvansa lapsensa vaatevalintoja. Tytär voi valita kaula-aukon, joka vaikuttaa ”liian paljastavalta”, koska päivä on kuuma ja paita antaa dekolteen hengittää. Tai kenties paita on hänestä söpö, eikä hän ajatellut kaula-aukkoa lainkaan?

Aiemmin myös Jessica miehineen kuitenkin vaati tyttäriään pukeutumaan "siveellisesti". He muuttivat taktiikkaansa kammottavan syyn vuoksi: perheen kaksi nuorta tyttöä koki seksuaalista väkivaltaa perheystävän taholta. Jessica tajusi, että siveellisyyssäännöt edistävät raiskauskulttuuria: ne opettavat, että tyttö on vastuussa siitä, mitä väkivaltaa tehnyt henkilö ajattelee, ja jopa siitä, mitä tämä päättää tehdä. Jessica on kirjoittanut aiheesta ja painottanut, ettei seksuaalinen väkivalta ole koskaan uhrin syy.

Nykyisin lapset tekevät pukeutumispäätöksiään vain itseään varten; he eivät yritä miellyttää vanhempiaan tai ketään muutakaan. Jos perhe on huolissaan lastensa vaatteista, aiheesta keskustellaan.

Vanhemmat haluavat kunnioittaa lapsiaan eivätkä halua, että nämä joutuvat puolustelemaan valintojaan.

– Sen sijaan voimme kertoa huomiostamme, joka johti huolestumiseen, kuten ”en tiedä, huomasitko, mutta jos kumarrut tai kyykistyt tuossa mekossa, saatat näyttää enemmän, kuin tarkoitit, sillä voin nähdä alusvaatteesi/pakarasi. Onko tämä okei sinulle?”

Toistaiseksi perheen 14–18-vuotiaat ovat aina muokanneet asuaan niin, ettei se paljasta liikaa, koska paljastelu on ollut tahatonta. Jos tyttäret eivät haluaisi muokata asuaan, vanhemmat eivät pakottaisi heitä siihen.

– Halusimme näyttää, että on olemassa toisenlainen tapa lähestyä tätä aihetta edistämättä myrkyllisiä ajatuksia siitä, että ihmiskeho, erityisesti naisen keho, on vaarallinen ja sitä tulee kontrolloida, Jessica kuvasi Huffington Postille.

"Ihan kuin teinitytöt tulisivat raskaiksi aivan itsekseen"

Teksti on saanut runsaasti kiittäviä kommentteja, mutta myös soraääniä löytyy. Bloginsa Facebook-sivulla Jessica mietti, pitäisikö koko aikuisväestölle pitää oma oppitunti seksistä.

– Suuri määrä (kommentoijista) tuntuu olevan varma, että tyttäremme saavat pian vauvoja teini-ikäisinä vaatteidensa vuoksi, tai koska emme opeta heille säädyllisiä pukeutumissääntöjä (mitä se sitten merkitseekään). Pitäisikö jonkun kertoa näille ihmisille, etteivät asiat toimi näin, hän kirjoittaa.

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

– Ihan kuin teinitytöt tulisivat raskaiksi aivan itsekseen, koska heillä on napapaita ja lyhyet shortsit. Tässä teille hieman opetusta: jos tytöt tekevät "sen" omin päin (masturboimalla), he eivät tule raskaiksi. Jos he tulivat raskaaksi, mukana oli ainakin yksi toinen ihminen, luultavasti sellainen, jolla on penis. Mutta poikien ja miesten häpäiseminen heidän kehojensa ja seksuaalisuutensa vuoksi ei olekaan niin kivaa.

Lähde: Huffingtonpost.com , Facebook

***