Jennifer kyllästyi pyytelemään anteeksi itseään ja elämäänsä – kehottaa muita nyt samaan: "Saamme vain yhden elämän"

Miten kohtelet itseäsi, kun kukaan muu ei kuule?"Sanoissa, joita sanomme itsellemme, on valtava voima" 3:03
Miten kohtelet itseäsi, kun kukaan muu ei kuule? "Sanoissa, joita sanomme itsellemme, on valtava voima"

Jennifer kyllästyi elämänvalintojaan kyseenalaistaviin ihmisiin ja lakkasi pyytelemästä elämäänsä anteeksi. – Saamme vain yhden elämän, eikä siinä ole kyse kaikkien miellyttämisestä, hän sanoo nyt.

Jennifer Thompson ei enää jaksa pyydellä anteeksi. Suosittua They Whine so I Wine -äitiblogia kirjoittava Jennifer kirjoitti itsestään tekstin, joka nousi somehitiksi. Tekstissään nainen myöntää, ettei hän ole kaikkien mieleen.

– Olen liikaa joillekin ihmisille. Liian kovaääninen, liian suorasanainen. Puhun liikaa. Kerron mielipiteeni aivan liian usein ja unohdan filtterin, Jennifer kuvaili itseään Facebookissa.

– Toisille olen liian hiljainen. Ujo. Luotaantyöntävä, jopa ylpeä. Joillekin olen vain äiti. Äiti, jonka pitäisi vähän laihtua. Joku, jonka täytyy saada elämänsä hallintaan.

"Tulen aina olemaan liikaa joillekin..."

Joidenkin mielestä Jennifer ajattele liikaa uraansa; hän on liian kontrolloiva ja suunnittelee elämäänsä liikaa. Mielipiteitä tuntuu löytyvän suuntaan ja toiseen.

– Näettekö tässä trendin? Tulen aina olemaan liikaa joillekin ja liian vähän toisille. Luomme tuomioita päissämme. Kuulemme erikoisen pohjavireen siellä, missä sellaista ei ole. Ylianalysoimme tekstiviestejä. Olemme huolissamme siitä, miksemme saaneet kutsua (johonkin). Näemme katseita ja kuiskauksia ja oletamme, että niiden täytyy olla meille suunnattuja, Jennifer kuvailee.

– Tuhlaamme niin paljon aikaamme huolehtiessamme, mitä muut meistä ajattelevat.

Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.

"Tämä on sinun matkasi"

Jennifer ihmettelee, miksi moni nanen on valmis taipumaan kaksin kerroin saadakseen muilta hyväksynnän. Hän haluaa muistuttaa naisia siitä, etteivät nämä tarvitse muilta lupaa elää elämäänsä.

– Tämä on sinun äitiytesi. Tämä on sinun matkasi. Jos haluat tehdä töitä, mene töihin. Jos haluat olla kotiäiti, tee niin. Jos naurat liian kovaa tai ihmiset eivät tajua huumoriasi, ketä kiinnostaa, Jennifer kirjoittaa.

Hän kehottaa ihmisiä jahtaamaan unelmiaan, elämään elämiään ja imettämään vauvojaan ylpeästi.

– Jos olet hiljainen ja ihmiset pitävät sinua ylpeänä, se on heidän ongelmansa, siskoseni. Jos et leiponut mitään koulun vuosittaisiin myyjäisiin, mutta kykenit käymään kaupan kautta ja hakemaan keksejä, aseta ne pöydälle itsevarmasti. Lakkaa pyytämästä anteeksi. Lakkaa huolehtimasta siitä, mitä muut ajattelevat, Jennifer sanoo.

– Tiedän, tiedän. Taivas meitä varjelkoon siltä, että loukkaisimme jotakuta!

"Lakkaa epäilemästä omia päätöksiäsi"

Jennifer kehottaa ihmisiä pyytämään anteeksi tilanteissa, joissa he ovat toimineet  väärin tai loukanneet jotakuta. Omia valintojaan tai elämäänsä sen sijaan ei pidä pyydellä anteeksi.

– Lakkaa epäilemästä omia päätöksiäsi. Lakkaa vilkuilemasta olkasi yli. Lakkaa miellyttämästä kaikkia. Koska ihmisillä, no, heillä tulee aina olemaan mielipide.

Jennifer itse on elämässään siinä pisteessä, ettei hän enää välitä siitä, mitä muut ajattelevat. Hän antaakin ihmisten ajatella itsestään aivan mitä nämä ikinä haluavatkaan.

– Ihmiset eivät aina tule olemaan samaa mieltä kanssasi. Itse asiassa jotkut eivät pidä sinusta vain siksi, että he voivat olla pitämättä sinusta. Onko se reilua? Ei. Mutta se on ok.

"Ole se, kuka sinun kuuluu olla"

Jennifer kehottaa kaikkia lukijoitaan elämään rohkeasti ja ylpeästi.

– Ole se, kuka sinun kuuluu olla, älä se, mitä muut haluavat sinun olevan. Koska et tule koskaan olemaan kaikkien makuun, kuten en minäkään. Mutta nuo ihmiset eivät ole sinun ihmisiäsi.

Jenniferin tekstiin satoi positiivisia kommentteja. Moni koki viestin kannustavaksi, ja Jennifer uskookin osuneensa hermoon.

– Naisina huolehdimme niin paljon siitä, miten muut meidät näkevät. Yritämme niin kovasti varmistaa, että jokainen ympärillämme on onnellinen, että panemme itsemme jonon viimeiseksi, Jennifer kertoo haastattelussa.

– Tämä oli minun taisteluhuutoni – kansallishymnini, joka sanoo, etten enää pyytele anteeksi. Otan elämäni omiin käsiini. Saamme vain yhden elämän, eikä siinä ole kyse kaikkien miellyttämisestä, siinä on kyse elämästä. Tee sitä, mitä eläminen sitten sinulle tarkoittaakaan.

Lue myös:

    Uusimmat