Ilmastonmuutos voi sekä yllyttää että hillitä sinileväkukintoja.
uomen etelä- ja länsiosissa sisävesien lämpötila on viileän toukokuun päätteeksi matalampi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Sen sijaan Itä-Suomessa järvivedet ovat nyt tavanomaista lämpimämpiä, kertoo ryhmäpäällikkö Jari Uusikivi Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Mistä näinkin huomattava ero johtuu?
– Kajaani–Mikkeli-linjalla ja siitä itään on ollut hieman lämpimämpää kuin etelässä ja lännessä. Asiantuntijan veikkauksena sanoisin lisäksi, että maan itäosissa jäät ovat saattaneet lähteä tavanomaista aiemmin, Uusikivi vastaa.
Nyt järvivedet ovat kautta eteläisen ja keskisen Suomen noin 11–14-asteisia, kun itä on kirinyt tällä kertaa umpeen takamatkansa. Maan pohjoisimmassa osassa järvet ovat vielä jäässä.
– On syytä huomata, että ilman lämpötilan lisäksi myös tuulisuus vaikuttaa veden lämpiämiseen varsinkin tähän aikaan vuodesta. Samoin vaikuttaa veden syvyys: suuret selkävedet lämpiävät hitaammin.
Entä näkyykö ilmastonmuutos kevätkesän vesistöjen lämpiämisen tahdissa?
– Ilmastonmuutos vaikuttaa vesissä enemmän keskikesän ja myöhäiskesän maksimilämpötiloihin. Veden kevätlämpötilat ovat kuitenkin aika monimuotoinen asia, niissä näkyy esimerkiksi se, millainen jäätalvi on ollut.
Maallikko saattaa yllättyä siitä, miten jäätalvi veteen vaikuttaa.
– Toisin kuin voisi olettaa, jääkannen alla vesi ei ole niin kylmää kuin se olisi samassa paikassa, jos järvi on jäätön koko talven. Jää toimii eristeenä ja lisäksi estää tuulta sekoittamasta vesikerroksia, Uusikivi kertoo.
Milloin ja miksi sinilevä kukkii?
Erikoistutkija Kristiina Vuorio Sykestä arvioi puolestaan, miltä sisävesien sinilevätilanne näyttää.
– Nyt keväällä on koettu vuoronperään kylmiä ja lämpimämpiä jaksoja. Koska veden lämpö muuttuu hitaammin kuin ilman lämpötila, sään lämmön sahaamisella ei välttämättä ole isoa vaikutusta sinileväkukintojen syntyyn.
Vielä ei tälle vuodelle ole hänen mukaansa tullut ilmoituksia sinilevistä.
– Alusvedestä nousee ravinteita ja järville syntyy piilevien tai kultalevien kevätkukinta jo jäidenlähdön aikaan. Sinilevät alkavat yleensä valitettavasti tulla vasta parhaaseen uima-aikaan, juhannuksen tienoilla.
Ajoitus on ikävä sikäli, että sinilevään pitää tutkijan mukaan suhtautua aina varovaisesti.
– Kaikki massaesiintymiä muodostavat sinilevät voivat tuottaa levämyrkkyjä, eli maksamyrkkyjä tai hermomyrkkyjä.
Sinileväkukintojen määrä on Vuorion mukaan tällä vuosikymmenellä vaihdellut Suomessa tuntuvasti vuosittain, vaikka ilmastonmuutos on nostanut lämpömittarien näyttämiä keskimääräisiä lukemia.
– Ilmastonmuutoksella voi olla sinileviin kahtalainen vaikutus. Ilmaston muuttuminen lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja kovia tuulia. Kova tuuli sekoittaa vettä ja saattaa näin nostaa pohjasta ravinteita. Rankkasateet taas tuovat mukanaan veteen ravinteita valuma-alueelta. Näin levät saattavat lisääntyä ainakin hetkellisesti.
Vaikutus voi ilmetä myös toisin päin.
– Tämän vuosikymmenen alussa oli hyvin lämmin kesä, jolloin sää oli pääosin sateeton ja tuuleton. Kun lisäravinteita ei juurikaan tullut pintaveteen, sinilevää syntyi tavanomaista vähemmän kuumasta kesästä huolimatta.