Jännitys ja sosiaalisten tilanteiden pelko alkaa olla masennustakin suurempi ongelma Suomessa.
Jännittäjät alisuorittavat ja välttävät sosiaalisia tilanteita, mistä seuraa ongelmia ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
Nyt tarjotaan avuksi niin nettiterapiaa kuin omahoito-oppaitakin.
Kirsikka: Tunsin olevani arvoton
Pienessä Jäppilän kylässä alkoi Kirsikka Kaipaisen paha jännitys.
– Minua kiusattiin ja silloin jännityskin paheni. Olin hikari, ujo ja arka. Kouluruokalassa jännitin jopa herneiden noukkimista lautaselta. Kädet tärisivät niin, että en saanut syötyä, muistelee Kaipainen MTV:n haastattelussa.
Psykologien mielestä terve jännittäminen on hyväksi, se auttaa jopa parempaan suoritukseen. Haitallinen jännittäminen aiheuttaa haittaa, sen kokee haittaavana ja se usein johtaa hankalien tilanteiden välttelemiseen. Siinä on se raja, vaikka ahdistuneisuusdiagnoosia ei olisikaan.
– Ahdistuneisuushäiriöt ovat geneettisesti periytyviä. Ja tutkimusten mukaan ahdistuneilla lapsilla on ahdistuneita vanhempia. Toinen on tietysti mallioppiminen, mikä on tyypillistä tällasessa sosiaalisessa fobiassa. Jos vanhemmat toistuvasti pohtivat, että mitä muut ihmiset heistä ajattelevat tai arvioivatko muut ihmiset heitä kielteisesti, niin lapset sitten imevät näitä ajatuksia ja puheita. Se tavallaan myös lisää lasten alttiutta sosiaaliseen jännittämiseen. Etenkin jos on vielä geneettinen alttius sitten mukana, kertoo psykologi .
