Mainos

Jännittämisestä voi päästä eroon: "Pitää olla voimaa mennä epämukaviin tilanteisiin"

2:08

Jännitys ja sosiaalisten tilanteiden pelko alkaa olla masennustakin suurempi ongelma Suomessa.

Jännittäjät alisuorittavat ja välttävät sosiaalisia tilanteita, mistä seuraa ongelmia ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Nyt tarjotaan avuksi niin nettiterapiaa kuin omahoito-oppaitakin.

Kirsikka: Tunsin olevani arvoton

Pienessä Jäppilän kylässä alkoi Kirsikka Kaipaisen paha jännitys.

– Minua kiusattiin ja silloin jännityskin paheni. Olin hikari, ujo ja arka. Kouluruokalassa jännitin jopa herneiden noukkimista lautaselta. Kädet tärisivät niin, että en saanut syötyä, muistelee Kaipainen MTV:n haastattelussa.

Psykologien mielestä terve jännittäminen on hyväksi, se auttaa jopa parempaan suoritukseen. Haitallinen jännittäminen aiheuttaa haittaa, sen kokee haittaavana ja se usein johtaa hankalien tilanteiden välttelemiseen. Siinä on se raja, vaikka ahdistuneisuusdiagnoosia ei olisikaan.

– Ahdistuneisuushäiriöt ovat geneettisesti periytyviä. Ja tutkimusten mukaan ahdistuneilla lapsilla on ahdistuneita vanhempia. Toinen on tietysti mallioppiminen, mikä on tyypillistä tällasessa sosiaalisessa fobiassa. Jos vanhemmat toistuvasti pohtivat, että mitä muut ihmiset heistä ajattelevat tai arvioivatko muut ihmiset heitä kielteisesti, niin lapset sitten imevät näitä ajatuksia ja puheita. Se tavallaan myös lisää lasten alttiutta sosiaaliseen jännittämiseen. Etenkin jos on vielä geneettinen alttius sitten mukana, kertoo psykologi Minna Helkovaara.

Kiusaaminen on tutkimusten mukaan voimakkaasti yhteydessä sosiaaliseen jännittämiseen, vaikka onkin vaikea sanoa kumpi tulee ensin, muna vai kana.

Syrjiminen alkoi kuudennella luokalla

Jos on hiljaisempi ja vetäytyvämpi kuin muut, voi olla helpompi uhri kiusatuksi tulemiselle. Näin kävi myös Kaipaiselle.

– Kuudennella luokalla minua alettiin syrjiä ja jättää porukan ulkopuolelle. Joukkueeseen minut valittiin aina viimeisenä ja tunsin itseni arvottomaksi. Silloin jännitys paheni. En halunnut olla huomion keskipisteenä, koska kaikki kuitenkin halveksivat, nauravat ja ilkkuvat. Sitten aloin vältellä kaikkia sellaisia tilanteita, joissa tarvitsi sanoa jotain, kertoo nyt 33-vuotias Kaipainen.

– Erityisen tärkeää minulle oli psykologian lukeminen yliopistossa. Silloin tajusin kehityspsykologiasta, että tämä on ollut prosessi ja kierre. Käänsin sen päinvastaiseksi ja menin vain tilanteisiin, jotka pelottivat. Sitten opin siitä jännittämisestä pois, kertoo Kaipainen.

Jännittämistä voi hoitaa ja hallita nykyään myös ilman pitkiä psykoterapiasessioita. Kaipainenkin on kehittänyt jännitykseen verkko-ohjelman nimeltä Jännä juttu. Myös HUS Mielenterveystalolla on niin sanottua nettiterapiaa. Juuri julkaistiin myös omahoito-opas "Irti sosiaalisesta jännittämisestä".

– Nettiterapiaa ei tehdä pelkästään netissä, vaan siinä on harjoituksia, jotka vaativat sitä, että pitää astua ulos, kohdata ihmisiä, tehdä ihmisten kanssa niitä harjoitteita. Pelkästään netin kautta tekemällä ei tilanne muutu, sanoo psykologi Helkovaara.

"Pianon soittoa ei opi puhumalla"

Myös HUS:in professori Grigori Joffe on samaa mieltä.

– Pianon soittoa ei opi puhumalla pianon soitosta, vaan täytyy soittaa. Juuri siihen perustuu tämä kognitiiviskäyttäytymisterapia.

Eroon jännittämisestä pääsee pienin askelin.

– Minä aloitin sanomalla kaupan kassalle ja bussikuskille moi. Pelkkä altistaminen ei kuitenkaan riitä. Pitää olla voimaa mennä epämukaviin tilanteisiin. Jännitys saa olla siellä taustalla, mutta sille ei saa antaa valtaa, pohtii Kirsikka Kaipainen. 

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.