Ismo Lehkosella jämäkkä viesti SM-liigalle – huolissaan pelin tärkeästä elementistä: ”On heitetty aika pehmeitä juttuja”

C Moren jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen haluaa, että SM-liiga asettaisi selkeän linjan taklauspeliin pudotuspeleissä. Kontaktipelin vähentyminen Suomessa vaikeuttaa hänen mielestään merkittävästi pelaajien murtautumista ylempiin sarjoihin ja kansainvälisiin peleihin. MTV Urheilun Marko Leppänen kysyi, "Ika" vastasi. 

SM-liigan pudotuspelit ovat alkamassa, ja silloin tuomarien sääntötulkinnat muuttuvat usein sallivimmiksi.

SM-liigan on ottanut varsinkin tiukan linjan varsinkin päähän kohdistuneissa taklauksissa. Onko se mennyt jo yli?

Ja mitä jos linja pysyy yhtä tiukkana pudotuspeleissä, kun yleensä silloin kaukalossa on saanut esittää ronskimpia otteita.

Ismo Lehkonen, olet huolissasi SM-liigan taklauspelistä. Mikä se ydinongelma on?

– Pelaajat tarvitsevat SM-liigan päättäjiltä tarkkaa informaatiota ennen ensimmäistä ottelusarjaa, että mitä kaukalossa saa tehdä. Siellä pitää pystyä kamppailemaan kunnolla.

Peleissä tulee paljon tilanteita, että käännetään selkää 1–1-tilanteissa. Saako niin tehdä? Mitä jos pelaaja leikkaa varomattomasti keskelle ja tulee törmäys? Tuleeko siitä sitten taklaajalle sanktio, jos pelaaja jää makaamaan kentälle.

Pitkät viiden ottelun pelikiellot voivat ratkaista ottelusarjoja. Pelaajien pitää pystyä pelaamaan laatukiekkoa kauden parhaaseen aikaan.

Miten SM-liigan määräämät ”koronavisiirit” ovat vaikuttaneet taklauspeliin?

– Kiekonkäsittely on vaikeutunut. Kupolit pidetään alhaalla ja kurvaillaan huolettomasti. Tulee vahinkokontakteja.

(Juttu jatkuu videon alla)

Pelicansin Miika Roine jää karmivalla tavalla kovan taklauksen alle 4:05
Pelicansin Miika Roine jäi kovan taklauksen alle. 

Millainen olisi Ismo Lehkosen ihannelinja?

– Sellainen, että saa taklata rapsakkaasti ja puhtaasti. Jokainen ymmärtää, että ammattilaissarjassa on vaaramomentteja, kuten on jokaisessa muussakin ammatissa.

Mitä tarkoitat?

– Jääkiekkoilijat pelaavat kovilla liksoilla, mutta siinäkin ammatissa on varjopuolensa. Kuten on poliiseilla, palomiehillä, kalastajilla ja muilla. Yhteiskunnassa ei ole vieläkään hyväksytty, että jääkiekossa voi tulla joskus kolhuja ja siinä on riskinsä. Valmentajien pitää valmistaa pelaajat siihen, että he ovat valmiita pelaamaan. Toistoja tarvitaan valtavasti.  

Olet sanonut, että maailman muut huippusarjat menevät eri suuntaan. Mitä tarkoitat?

– On heitelty ilmaan aika pehmeitä juttuja siitä, että taklaus- ja kamppailupeli vähenee jääkiekossa. On kiistaton fakta, että ainakin NHL, AHL, SHL, DEL, KHL sekä Tshekin ja Slovakian sarja menevät ihan eri suuntaan. Siellä taklataan todella karheasti ja yritetään saada vastapelurilta intoa pois.

SM-liiga on kasvattajasarja, josta edetään kirkkaampiin valoihin. Maksamme liian kovan hinnan, jos Suomessa ei saa enää taklata.

En jaksa uskoa, että muu maailma seuraa Suomen kontaktitonta lätkää. Jääkiekko on ammatti ja viihdebisnestä, jossa hienoimpia juttuja ovat kontakti, tunne ja intohimo.

Mitä varjopuolia siitä on, jos taklauksen uhka poistuu?

– Jos esimerkiksi avojäällä ei saa taklata, seuraukset voivat olla vahinkotörmäyksissä katastrofaalisia, kun pelaajat luistelevat 40 kilometriä tunnissa.

Olet puhunut kiekollisen pelaajan kovuudesta. Mitä tarkoitat?

– Se on kaikkein rakkain taiteenmuotoni. Pitää pystyä kamppailemaan kiekollisena, että pystyy kontrolloimaan pelivälinettä, antamaan murtavia syöttöjä ja suojaamaan. Jos niitä toistoja ei saa kotimaan sarjassa, NHL:n ruuhkabussipelaaminen tulee aika sokkina.

Voisiko asian ajatella niin, että fyysisestä kamppailupelistä yritettäisiin pikemminkin tehdä Suomen kilpailuetu kuin karsia sitä?

– Nimenomaan. Haluaisin, että Suomessa pelattaisiin kovempaa kuin missään muualla. Pelaajista tulisi kovaksi keitettyjä, ja he pysyisivät myöhemmin uralla terveempinä. Siinä pitää vaan tunnustaa, että jääkiekkoa ei saa ikinä vammattomaksi lajiksi. Se on kuin extreme-urheilua, pelaajat haluavat haastaa itseään. Kontaktipeli on yksi taito.

Ei pelaajaa vai opettaa hetkessä taklaamaan tai opettaa vastaanottamaan taklauksia, kun ne nousevat SM-liigaan. Mitä junioreissa pitäisi tehdä toisella tavalla?

– Tosi paljon eri tavalla: syöttäminen, haltuunotto, luisteluasennot ja niin edelleen. Olemme fiksu kansa ja meillä on urheilutieteessä osaamista, joten pitäisi olla tietotaitoa opettaa luistelukoulusta asti turvallinen tapa edetä.

– Mallit kiekonkäsittelyyn, syöttämiseen ja haltuunottoon ovat usein ihan vääriä. Nuorille pitää havainnollistaa tarkkaan, että miten kuoletetaan kiekko katse ylhäällä. Luisteluasento pitää olla lähellä Miro Heiskasen, Mikko Rantasen ja Aleksander Barkovin tyyliä.

– Kiekko on esimerkiksi Barkovilla ja Rantasella pelissä usein 60 kertaa, ja kontakteja tulee 15-20. He ottavat ensin kontaktin vastaan, tekevät pienen siirron ja luovat sitä kautta muille tilaa.

Lue myös:

    Uusimmat