Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Ilmastonmuutos tuo pelätyt "valkoiset tuholaiset" Suomeen – edes pakkanen ei estä nunnien etenemistä

2:10Tykkylumi ja helleaalto rakensivat tuhohyönteisille paratiisin Suomen metsiin – rajan yli pukkaa uutta jäärää ja nunnaa
Julkaistu 25.09.2018 08:55

Veera Pennanen

veera.pennanen@mtv.fi

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt Suomessa nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. 

Yllä olevalta videolta voit katsoa uutisjutun sään vaikutuksesta tuholaishyönteisten elinoloihin Suomessa. 

Lue myös: 

Tykkylumi ja helleaalto rakensivat tuhohyönteisille paratiisin Suomen metsiin – rajan yli pukkaa uutta jäärää ja nunnaa

Julia Fält-Nardmann tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan "valkoisiksi tuholaisiksi" kutsuttujen perhosten levinneisyyttä.

Havununna on vasta hiljattain runsastunut Suomessa. Hyönteisten sopeutuminen voi käydä ripeästi. 

– Vasta hiljattain Suomessa runsastuneella havununnalla on täällä jo nyt nopeampi elinkierto kuin lajin sydänmailla Manner-Euroopassa. Suomen yöttömät kesäyöt tai kaamos eivät myöskään sekoita niiden kehitystä, kunhan on tarpeeksi lämmintä, Fält-Nardmann kertoo tiedotteessa.


Tutkimuksen perustella näyttää siltä, että kun eri ilmastovyöhykkeiltä peräisin olevat toukat kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa, pohjoista alkuperää olevat yksilöt kehittyivät eteläisiä lajitovereitaan nopeammin.

Havununnan lisäksi lehtinunnalla edellytykset menestyä

Havununnan lähisukulaisella, valtavan ruokahalun omaavalla lehtinunnalla, on myös hyvät edellytykset menestyä Suomessa, arvioi Fält-Nardmann. 

Tutkimuksessaan Fält-Nardmann selvitti lajien mahdollisuutta selviytyä Suomen talvesta laskemalla vähitellen lämpötilaa laboratorio-olosuhteissa.

– Kokeet paljastivat, että nunnat voivat ilmaston lämmetessä levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmaksi.

Havununnien talvehtivat munat kestävät - 29 asteen pakkasia ja lehtinunnien munat lähes saman verran.

Kylmän sään sietämisen lisäksi sekä havu- että lehtinunnalle riittää Suomen metsissä ravintoa. 

– Lehtinunnan tiedetään käyttävän ravinnokseen yli viittäsataa erilaista kasvia, ja kokeissamme havununna pärjäsi hyvin männyllä Utsjoella asti, kertoo Fält-Nardmann. 

Havununna tunnetaan metsätuhoista

Euroopassa havununna aiheuttaa toisinaan laajojakin metsätuhoja. Lehtinunna on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan. Siellä se on muodostunut suurtuholaiseksi, jonka etenemistä ei ole saatu yrityksistä huolimatta estettyä.

Uhkakuvat Suomen paljaaksi kalutuista metsistä voidaan kuitenkin vielä toistaiseksi Fält-Nardmannin mukaan unohtaa. 

– Suomessa havununna on aiheuttanut tuhoja vain hyvin pienillä alueilla lounaissaaristossa, ja lehtinunna on meillä vielä lajina harvinaisuus. Vielä on siis aikaa toimia, Fält-Nardmann sanoo.

Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat havu- ja lehtinunnien aiheuttamien tuhojen torjunnassa avainasemassa. Lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoiset metsät ovat tuholaisille vastustuskykyisempiä kuin tasaikäiset, yhden lajin puupellot, käy ilmi tutkimuksesta. 

Lisää aiheesta:

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa jo Suomen luontoon: Tässä voittajat ja häviäjätTämä kuoriainen yllätti tutkijat ja tappaa nyt puita, jotka ovat eläneet Suomessa satoja vuosiaSuomessa havaittiin tänä vuonna 20 uutta perhoslajia – yhden alalaji "riehunut" Kiinan maissipelloillaIlmastonmuutos tuhoaa jo Suomen metsiä – "Jos trendi lämpimistä ja kuivista kesistä jatkuu…"Ihmeellisten monarkkiperhosten määrä alkanut lisääntyä KaliforniassaTykkylumi ja helleaalto rakensivat tuhohyönteisille paratiisin Suomen metsiin – rajan yli pukkaa uutta jäärää ja nunnaa
IlmastonmuutosLuonto ja eläimetSuomiSääKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Ilmastonmuutos
  • 1.11.20:52
    Maailmanpolitiikka

    USA ei lähetä korkean tason edustusta YK:n ilmastokokoukseen

  • 31.10.07:45
    Lukio

    Toimintaa ahdistuksen tilalle – Lahden lukiolaisille opetetaan ilmastovaikuttamista

  • 29.10.13:37
    Alexander Stubb

    Presidentti Stubb YK:n ilmastohuippukokoukseen Brasiliaan

  • 28.10.20:21
    Jamaika

    Tästä syystä "viipyilevä" Melissa on erityisen tappava

  • 24.10.05:48
    Meret

    Suomen talvet voivat kylmetä hurjasti – ei todellakaan paluu "vanhoihin kunnon aikoihin"