7:40Finlayson mainoskohun keskellä – miksi lakanat valmistetaan Aasiassa?
Julkaistu 09.08.2019 11:12(Päivitetty 09.08.2019 18:53)
Petra Tuominen
petra.tuominen@mtv.fi
Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila aavisti etukäteen, että Helsingin Sanomien kannessa julkaistu mainos tulisi herättämään keskustelua. Mainokseen liittyvä plagiointivihjailu tuli kuitenkin Kurttilan mukaan täysin puskista.
MTV Uutiset kertoi keskiviikkona suomalaisen tekstiiliyritys Finlaysonin Helsingin Sanomien etusivun mainoksesta, jossa kuittailtiin avoimesti huonekalujätti Ikealle. Mainos herätti runsaasti keskustelua, ja osa kritisoi Finlaysonin mainostamistyyliä mauttomaksi. Samana aamuna Ikea julkaisi oman vastineensa Finlaysonin mainokseen.
Keskustelu aiheesta jatkui edelleen, kun mainosalan ammattilainen Timo Iivari nosti LinkedIn-palvelussa esiin Finlaysonin mainoksen samankaltaisuuden Habitatin vuonna 2014 julkaistun Hesari-mainoksen kanssa.
– Teitte sitten perässä, Finlayson? Toinen näistä mainioista ilmoituksista – tuo kauniimpi – voitti aikoinaan Kultajyvä-kilpailun, Iivari kirjoitti mainoskuvien yhteyteen silmäniskuhymiön kera.
Ikea kuuli kohumainoksesta etukäteen – nyt jyrähtää Finlaysonin toimitusjohtaja: "Jos pussilakanat maksavat 150 euroa, ei niitä kukaan osta, kun Ikeasta saa 14,99 eurolla"
Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttilan mielestä Iivarin piikittely on hieman lapsellista.
– Meidän mainoksissamme on yhteistä vain Ikea ja Hesarin etusivu. Mainoksissa puhutaan täysin eri asioista. Aika ihme, jos mainoksessa ei saisi mainita Ikeaa, Kurttila hämmästelee.
Tilanne on Kurttilan mukaan verrattavissa siihen, että Henry Ford olisi aikanaan sanonut Opelille, etteivät he saa valmistaa autoja.
– Osasimme kyllä odottaa reaktioita, mutta plagiaattisyytökset tulivat täysin puskista. Mainostoimiala on maailman kateellisinta, Kurttila hymähtää.
Ikea tiesi mainoksesta etukäteen
Kurttilan mukaan "kohumainoksen" tarkoitus oli herätellä suomalaiset ajattelemaan maapallon tilaa ja haastaa isot, globaalit toimijat konkreettisiin tekoihin ympäristön hyväksi.
– Jos katsotaan maapalloa, niin emme voi olla kovin iloisia. Ei mene kovin hyvin. Halusimme tuoda esiin, että meillä on Finlaysonilla unelma. Olemme jo siirtyneet gots-puuvillaan ja luovuimme muovipakkauksista, Kurttila selventää mainoksen taustoja.
– Halusimme sanoa, että kuvitelkaa, miltä maailma näyttäisi jos isotkin toimijat tekisivät näin. Otimme tähän symboliksi Ikean, hän jatkaa.
Sosiaalisessa mediassa on jo ehditty epäillä mainoskampanjaa Finlaysonin ja Ikean yhdessä junailemaksi. Onhan Ikea ja Finlayson nyt kaikkien huulilla, joten kyse saattoi aivan hyvin olla nerokkaasta yhteiskampanjasta. Siitä ei kuitenkaan Kurttilan mukaan ollut kyse.
– Varoitimme Ikeaa kyllä reippaasti etukäteen, että tällainen mainos on tulossa. Olemme sen verran herraskaisia, että lähetimme sen etukäteen nähtäväksi.
Näin ollen Ikealla oli siis runsaasti aikaa suunnitella sosiaalisen median vastinettaan, jossa huonekalujätti korosti yrityksen vastuullisuutta. Kurttila ei purematta niele Ikean vastinetta.
– He hieman vihersivät itseään. Vastuullisuudella on hintansa. Hintaan 14,99 on mahdotonta tuottaa kovin vastuullisesti.
"Vaihtoehto on se, että me menemme konkurssiin"
Kun puhutaan tekstiilituotannon vastuullisuudesta, esiin nousee usein myös tuotteiden valmistusmaa. Monet ihmettelivät Finlaysonin Facebook-sivuilla, miten tekstiiliyritys voi puhua vastuullisuudesta, kun iso osa tuotannosta on siirretty ulkomaille.
– Miten se liittyy vastuullisuuteen, että siirrämme tuotantoa ulkomaille? Vaihtoehto siihen on se, että me menemme konkurssiin. Tuotanto Suomessa on mahdotonta. Meillä kuitenkin ideointi ja 90 prosenttia muusta tuotantoon liittyvästä tapahtuu Suomessa. Kyllä tekstiiliteollisuuden vastuullisuusongelmat liittyvät ihan muihin juttuihin.
Finlayson on tehnyt laskelmat siitä, mitä lakanoiden tuottaminen maksaisi Suomessa. Lukemat ovat melko karut kuluttajan näkökulmasta.
– Tuotteiden hinta kolminkertaistuisi. Jos pussilakanat maksavat 150 euroa, niin ei niitä kukaan osta, kun Ikeasta saa 14,99 eurolla.
Kurttila muistuttaa, että vastuullisuutta on myös se, ettei päästä yritystä konkurssiin ja pystyy takaamaan työntekijöille palkanmaksun. Raaka fakta on se, että tekstiiliala on globalisoitunut jo kymmeniä vuosia sitten.
– Pitäisikö meidän marginalisoida itsemme eliittiryhmän eliittituotteeksi? Samalla Henkkamaukat, Zarat ja muut rynnivät tänne ja käyttävät valtavaa globaalia ostovoimaansa. Me katoaisimme maapallolta hetkessä ja tänne jäisi vain globaalit, isot brändit.
Mallia suhtautumiseen Ruotsista?
Ulkomailla tuottaminen ei tarkoita automaattisesti vastuutonta tuotantoa. Finlayson esimerkiksi sitoutuu käyttämään ulkopuolisia auditoijia, jotka valvovat työolosuhteita ja luovat niihin standardit. Jos epäkohtia havaitaan, ne korjataan ja seuraavaksi mietitään, halutaanko yhteistyötä kyseisen yrityksen kanssa enää jatkaa.
Kurttila toivookin, että suomalaiset ottaisivat mallia ruotsalaisilta, mitä tulee asioiden suhtautumistapaan.
– Ruotsissa kukaan ei ihmettele, miksi Ikean tai Henkkamaukan tuotanto on ulkomailla, vaan ollaan ylpeitä omista.
– On tärkeää, että me pärjäämme isojen, globaalien brändien puristuksissa. Jos jokainen tekstiiliyritys siirtäisi tuotantonsa omiin maihinsa, ekokatastrofi kiihtyisi entisestään.
Mitä mainoskohusta jäi käteen?
Kaiken kaikkiaan Kurttila on kuitenkin iloinen, että Helsingin Sanomien etusivun mainos herätti toivotulla tavalla keskustelua. Suomalaisten yritysten ongelma on Kurttilan mukaan se, että pelatään liikaa negatiivista palautetta.
– Minulla on tutkijan tausta, joten osaan suhtautua viileästi näihin kohuasioihin. Kohut ovat vain pintaa. Suomessa on paljon enemmän rakkautta kuin vihaa, viha vain nousee helpommin pintaan somessa. Ilkeily on pintakohinaa ja tiedän, että suurin osa ajattelee meidän tekevän tärkeää työtä.
Finlaysonin mainoksen tavoite oli korostaa, että designin tehtävä on myös parantaa ihmisen elämää, ei pelkästään kaunistaa.
– "Pitäkää suunne kiinni ja tehkää nättejä asioita" – emme voi suhtautua asioihin niin. Meidän on pakko uskoa, että saamme maailmasta paremman paikan.
