THL:n kansallisessa FinTerveys-tutkimuksessa saatiin tietoa siitä, miten suomalaiset liikkuvat. Tuloksista selvisi, että nuoret aikuiset liikkuvat monipuolisesti, mutta ikäihmiset liikkuvat liian vähän.
Huomenta Suomessa vieraili Katja Borodulin, liikunnan toimialapäällikkö Ikäinstituutista.
Missä vaiheessa elämää liikkuminen yleensä vähenee?
– Siinä kohtaa, kun ihminen eläköityy, tapahtuu ensimmäinen murros. Se eletty elämä alkaa näkyä, eli alkaa tulla kremppaa ja vaivoja, eikä pystykään liikkumaan kuten ennen.
Borodulin neuvoo kuitenkin, että tuolloin pitäisi vain etsiä uusi laji. Vaikkei voisikaan enää vaikkapa juosta entiseen tapaan, voi esimerkiksi uinti olla hyvä korvaava, nivelille lempeämpi laji.
Raju murros tapahtuu tietyssä iässä
Toinen murros tapahtuu hieman myöhemmin ja on rajumpi: kahdeksankymppisiä uhkaa elinpiirin kaventuminen.
– Sitten kun mennään yli kahdeksankymppisiin, toimintakyvyn rajaus alkaa todella vaikuttaa. Puhutaan ihan elinpiirin kaventumisesta, eli jäädään neljän seinän sisälle, eikä uskalleta mennä ulos, Borodulin sanoo.
Näistä vanhuksista Borodulin on erityisen huolissaan.
Uutuudenpelko voi saada jäämään kotiin
Monikaan ei ajattele sitä, että uutuudenpelko voi saada vanhukset jäämään kotiin.
– Jos komennetaan, että lähdepäs salille, siinä on myös sellaista uutuudenpelkoa. Minne täällä mennään, mitä tämä maksaa ja osaanko minä käyttää näitä laitteita?
– 55-vuotiaana lihaskunnon heikkeneminen alkaa todella näkyä. Saliharjoittelu olisi todella tärkeää.
Kuntosalille ja ohjattuihin jumppiin olisi siksi tärkeää uskaltautua mukaan.
Borodulin muistuttaa, että ikäihmisetkin voivat liikkua monipuolisesti. Jo kävely on hyvää liikuntaa, ja esimerkiksi kauppakassin kantaminen tai erilaisessa, tasapainoa haastavassa maastossa kävely on hyväksi terveydelle.
Mitä lajeja suomalaiset harrastavat ja miten ihmisten tulisi liikkua? Missä maassa liikutaan keskimääräisesti kaikkein eniten?
Katso se videolta jutun alusta.