Hyttysenpuremat eivät kutita hyönteistutkijaa

Neljäkymmentä vuotta metsässä on tehnyt tehtävänsä. Hyttysenpurema ei aiheuta hyönteistutkija Reima Leinoselle enää minkäänlaista kutinaa.

– Pikkupoikana tuli paukamia, joita piti kynsiä, mutta nykyään en enää huomaa yhtään mitään, Leinonen nauraa.

Jälkensä sääsket ja muut pistävät hyönteiset ovat toki Kajaanin mieheen jättäneet.

– Kas kummaa, minulla on Pogostan taudin vasta-aineet ihan huipussaan. Omat koirat ovat purreet, mutta tartuntaa ei ole koskaan diagnosoitu. Minulla on toisinaan voimakkaita niveloireita, jotka kuuluvat Itä-Suomessa sääskien levittämään tautiin, Leinonen paljastaa.

Hyttysmyrkkyjen ja erilaisten karkottimien tehovoimaan hyönteistutkija ei usko.

– Mitä enemmän huidot ja heilut, sitä enemmän vedät hyttysiä puoleesi. Näin ollen se mainoksen lausahdus "älä sie etelän mies huijo" on ihan hyvä neuvo.

Hyttyskannassa suuria eroja

Kainuun ely-keskuksella suunnittelijana työskentelevä Reima Leinonen on rohkea mies. Hän on lähtenyt jatkamaan Oulun yliopiston entisen eläinmuseon intendentin Juhani Itämiehen työtä valtakunnan ”virallisena sääskiennustajana”. Näin siitä huolimatta, että edeltäjä sai aikanaan jopa tappouhkauksia.

Leinonen sanoo kestävänsä uhkailut, kunhan ei iholle tulla. Tappouhkausten esittäjät eivät hyttysmiehen mukaan ymmärrä luonnon mekanismeja.

Näin vältät verenimijät:

– Älä huido, älä heilu.

–– Ei seisovaa vettä pihamaalla eikä suihkulähteissä.

– –Raivaa pihaa reunustuvat puskat ja anna tuulen puhaltaa.

–– Pidä nurmikko lyhyenä. Punkit viihtyvät pitkässä heinikossa.

Vinkit: Reima Leinonen

– – Kun alueelliset erot ovat suuria, heitot arvioissa ovat aina mahdollisia. Kun sitten niitä sääskiä ei jollekin alueelle tulekaan, vaikka näin on ennustettu, asiasta tulee hirveä möyry ja huuto. Emme kuitekaan ole ennustaneet mitään, vaan kertoneet että jos olosuhteet ovat otolliset, niin näin voi käydä.

Jo koulupoikana hyönteisistä kiinnostunut Leinonen innostuu vääntämään oikein rautalankamallia siitä, milloin verenimijöitä pihapiirissä riittää.

– Jos alkukesästä hyttysten muninta-aikaan on lämmintä ja kosteaa, jotta lammikot pysyvät vettä täynnä ja jolloin munat pääsevät kehittymään, olosuhteet ovat otolliset runsaalle sääskikesälle.

Leinosen mukaan tänä vuonna pohjoisessa on paikoin sääskiä todella runsaasti, mutta Etelä- ja Lounais-Suomi säästyivät niiltä lähes täysin. Siellä tuli kuiva jakso, joka kuivatti munia sisältävät lammikot nopeasti.

Perhosista alkupotku

Kuhmossa lapsuutensa viettänyt Reima Leinonen hurahti luontoon jo pikkupoikana. Kun muut kuhmolaispojat kulkivat metsissä aseen kanssa, Reima tarttui perhoshaaviin.

– Isä oli maanviljelijä-metsuri ja vähän arasti häneltä kysyin, että mitä mieltä olet, jos rupean perhosia harrastamaan. Isä vähän aikaa katsoi ja totesi sitten, että oletpahan muusta pahhuuvesta pois.

Leinoselle hyönteisten tutkiminen on elämäntapa.

– Kuhmoon biologian opettajaksi tullut Ilmari Mäkisalo piti hyönteiskerhon yhtenä lauantaina koululla, ja silloin se kolahti lopullisesti. Kun sitten Itäniemen Jussin matkassa olen 30 vuotta maastossa kulkenut, hänen matkassaan kyllä sääskistäkin kiinnostui. 

Lue myös:

    Uusimmat