Downshiftaajille vapaa-aika on luksusta
Downshiftaajat vaihtavat hyväpalkkaisista, mutta kiireisistä töistään huonommin palkattuihin hommiin, joissa kuitenkin on enemmän vapaa-aikaa. Heille vapaa-aika on luksusta, josta halutaan kuitenkin myös nauttia nyt eikä joskus koittavassa tulevaisuudessa.
Tämän ihmisryhmän erottaa monista muista se, että he toden teolla ryhtyvät tuumasta toimeen eivätkä vain haaveile ajasta, jolloin voisivat viettää aikaansa lasten kanssa, kirjoittaa kirjan tai opetella purjehtimaan. Kaupan päälle tulee hyvä omatunto vihreistä vallinnoista: Uraputkessa kiitäessä kun kuluttaa usein aivan eri tavalla kuin viettäessä vapaata aikaisempaa laihemman lompakon kanssa.
Tarpeet lisääntyvät kilvan hyvinvoinnin kanssa. Esimerkiksi 50-luvulla kansa oli yli kolme kertaa köyhempää kuin nyt, mutta silti kaksi kolmesta on sitä mieltä, että heillä ei ole ikinä varaa hankkia kaikkea sitä mitä tarvittaisiin. Kaikki ei selity elinkustannusten nousulla.
Kulutusyhteiskunta rakentuukin juuri sen oletuksen varaan, että uusille tarpeilla on aina kysyntää. Downshiftaajat ovat kuitenkin valinneet toisin.
Joka viides tahtoo elää enemmän
Muutosta perustellaan monilla syillä. Yksi tahtoo omistautua enemmän perheelleen, toinen tuntee huolta kerskakulutuksesta, kolmas tahtoo elää tasapainoisempaa tai täydempää elämää. Kaikille on kuitenkin yhteistä tunne nykymenon järjettömyydestä ja päätös ottaa elämä omiin käsiin.
