Tällä hetkellä on liikkeellä useita tauteja, joihin liittyy pitkittynyt yskä, kertoo THL:n tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist.
Yskä voi vaivata pitkään tavanomaisen hengitystieinfektion jälkeen. Erityisesti astmaatikoilla hengitystieinfektio voi provosoida yskää.
Tavanomaisen flunssa lisäksi yskä voi liittyä bakteerin aiheuttamaan tautiin.
– Mykoplasmaan voi liittyä pitkittynyttä yskää. Hinkuyskässä oireet voivat jatkua jopa kahdesta kolmeen kuukautta, Nyqvist kertoo.
Mykoplasma on hengitystie-eritteiden välityksellä tarttuva bakteeri, joka tyypillisesti esiintyy epidemioina 2–3 vuoden välein. Mykoplasma voi THL:n mukaan aiheuttaa useamman kuukauden pituisia epidemioita esimerkiksi armeijassa, koulussa tai työpaikoilla.
Lue myös: Mitkä kaikki taudit kaatavat ihmisiä nyt sänkyyn? Ylilääkäri kertoo, mikä tässä syksyssä on poikkeuksellista
Milloin lääkäriin?
Vanhan uskomuksen mukaan yskä lähtee yskimällä, mutta useamman viikon jatkuneen yskän syy kannattaa selvittää.
– Jos yskä kestää yli neljästä kuuteen viikkoa, niin sitten on syytä käydä lääkärillä, Nyqvist huomauttaa.
Vanhassa uskomuksessa on kuitenkin perää.
– Infektion aiheuttama yskäkin loppuu jossakin kohtaa, Nyqvist toteaa.
Tärkeintä on, että hengitystieinfektiosta parantumiselle antaa tarpeeksi aikaa. Vastustuskyvyn ollessa alentunut, on alttiimpi myös muille infektioille, kuten influenssalle.
– Influenssa voi olla vaarallinen riskiryhmille, kuten iäkkäille ihmisille ja pitkäaikaissairaille, Nyqvist sanoo.
Lue lisää: Auttaako hunaja oikeasti yskään? Ylilääkäri vastaa
Voiko työpaikalle tai kouluun mennä yskimään?
Nyqvist huomauttaa, että voimakkaasti oireileva hengitystieinfektio on syytä sairastaa kotona.
Mikäli muut oireet helpottavat ja jäljellä vain sitkeä yskä, voi työpaikalle palata.
– Ärsytysyskä ei enää tartuta. Esimerkiksi hinkuyskän kohdalla se ei tartu enää kolmen viikon jälkeen, Nyqvist kertoo.
Tartuntatautirekisterissä selkeä piikki
THL:n rekisterissä on nähtävillä selkeä piikki tartuntataudeissa, joiden oirekirjoon yskä kuuluu.
Esimerkiksi mykoplasmatapauksia on viime vuoteen verrattuna rekisteröity yli 7 000 enemmän.
Rekisteröityjen tapausten määrä on kasvanut myös hinkuyskän osalta yli 2 000:lla.
Keuhkoklamydiatapauksia on Suomessa rekisteröity tänä vuonna 127, kun niitä viime vuonna oli vain viisi.
Nyqvistin mukaan tapausten lisääntynyt rekisteröinti selittyy osittain koronapandemialla.
Koronapandemia on sotkenut hengitystieinfektioiden kiertoa – monien infektioiden määrät romahtivat koronan aikaan, ja sen myötä epidemioiden suuruus on muuttunut.
– Tartuntatautirekisteriin tulee näkyviin vaan testatut hengitystieinfektiot. Testikäyttäytymiseen on tullut muutos koronan myötä, eli testejä tehdään enemmän. Eli se voi myös vaikuttaa tapausten määrien nousuun tartuntatautirekisterissä, Nyqvist sanoo.
Tilastotietoa löytyy erityisesti riskiryhmille vakavista taudeista.
– Ei ole tarkoituksen mukaista, että jokainen flunssa saadaan tilastoihin. Esimerkiksi hinkuyskä on vakava pienille vauvoille, joten siitä halutaan dataa, Nyqvist huomauttaa.
9:55