Kellojen siirtämiselle kesä -ja talviaikaan on tarjolla monta historiallista selitystä. Tuoreessa kesäajan poistoa ajavassa kansalaisaloitteessa mukana olevat asiantuntijat pitävät kellokikkailua tarpeettomana. Positiivisia puolia heidän on vaikea löytää.
Kyseinen aloite on jo kolmas kesäajasta tehty aloite Suomessa. Ensimmäistä kertaa mukana on alan huippututkijoita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on jo pitkään puhunut turhan kellojensiirtelyn poisjättämisen puolesta.
Partosen mukaan on jo selkeää näyttöä siitä, että varsinkin kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen.
Äänestä
– Yksi tunti on ihmisen sisäiselle kellolle suuri hyppäys. Jos täytyy nopeasti vaihtaa sisäistä aikataulua täsmäämään ulkoisen kellon kanssa. Silloin tunti ei ole vähäpätöinen asia. Ihmisen sisäisen kellon joustovara on nopeissa muutoksissa vain muutama minuutti.
Kansalaisaloitteen yksi puuhamiehistä sanoo, että tiedon lisääminen kellojen siirron haittavaikutuksista on tärkeää sinänsä, vaikka 50 000 nimen lista ei täyttyisikään.
– Mitään hyötyjä ei ole kellojen siirrosta pystytty osoittamaan, Partonen sanoo.
Partosen mukaan ihmiselle ei ole luontaista, että vuorokaudesta viedään tunti pois ja vaaditaan sisäistä kelloa sopeutumaan uuteen aikatauluun.
Sodat toivat kellojen siirtelyn
Kesäaikaan siirtymisestä puhutaan jo yhdysvaltalaisen keksijän Benjamin Franklinin yhteydessä. Tiede-lehti kertoo, että hän aamuvirkkuna oli Pariisissa asuessaan 1700-luvun puolivälissä käärmeissään ranskalaisille, jotka nukkuivat verhot kiinni. Franklin olisi halunnut kaikki ylös kukonlaulun aikaan ja veroja uutimet ikkunoissa nukkuville.