Huippuasiantuntijat ensimmäistä kertaa mukana: "Kesäaika tulisi poistaa"

Kyseinen aloite on jo kolmas kesäajasta tehty aloite Suomessa. Ensimmäistä kertaa mukana on alan huippututkijoita. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on jo pitkään puhunut turhan kellojensiirtelyn poisjättämisen puolesta.

Partosen mukaan on jo selkeää näyttöä siitä, että varsinkin kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen.

– Yksi tunti on ihmisen sisäiselle kellolle suuri hyppäys. Jos täytyy nopeasti vaihtaa sisäistä aikataulua täsmäämään ulkoisen kellon kanssa. Silloin tunti ei ole vähäpätöinen asia. Ihmisen sisäisen kellon joustovara on nopeissa muutoksissa vain muutama minuutti.

Kansalaisaloitteen yksi puuhamiehistä sanoo, että tiedon lisääminen kellojen siirron haittavaikutuksista on tärkeää sinänsä, vaikka 50 000 nimen lista ei täyttyisikään.

– Mitään hyötyjä ei ole kellojen siirrosta pystytty osoittamaan, Partonen sanoo.

Partosen mukaan ihmiselle ei ole luontaista, että vuorokaudesta viedään tunti pois ja vaaditaan sisäistä kelloa sopeutumaan uuteen aikatauluun. 

Sodat toivat kellojen siirtelyn

Kesäaikaan siirtymisestä puhutaan jo yhdysvaltalaisen keksijän Benjamin Franklinin yhteydessä. Tiede-lehti kertoo, että hän aamuvirkkuna oli Pariisissa asuessaan 1700-luvun puolivälissä käärmeissään ranskalaisille, jotka nukkuivat verhot kiinni. Franklin olisi halunnut kaikki ylös kukonlaulun aikaan ja veroja uutimet ikkunoissa nukkuville.

Kesäaika otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana muun muassa Saksassa ja Britanniassa. Kesäajalla arveltiin saavutettavan tiukassa sotataloudessa säästöä hiilen käytössä. Yhdysvallat seurasi perässä maailmansodan lopulla.

Euroopassa laajempi kellojen kääntely otettiin käyttöön öljykriisin aikana 70-luvun alussa. Suomi tuli mukaan 1980. Kesäaikaan siirtymisen syyksi kerrottiin yleisesti energiansäästö. Tästä ei asiantuntijoiden mukaan ole edelleenkään pitävää näyttöä.

Valvomisen sieto vaihtelee

Partosen mukaan unipaineen sieto on eri ihmisillä hyvinkin erilaista. Elimistön sisäisen kellon vaatimukset muuttuvat myös iän myötä. Nuorilla kello joustaa, vanhemmiten jousto häviää.

– Yksilölliset erot valvomisen siedossa ovat hyvinkin suuria.

Työterveyslääkärille on hieman vaikea todistaa saaneensa väsymysoireita tai kärsivänsä työtehon laskusta pelkästään kesäaikaan siirtymisen vuoksi, Partonen sanoo.

– Kellonsiirrot isossa mittakaavassa, esimerkiksi aikaerolennot, jolloin vaaditaan useamman tunnin täsmäytystä sisäisen kellon ja ulkoisen kellon välillä, tuottavat selkeästi haittoja. Vuorotyö tekee samaa. Sitten on tämä äkillinen yhden tunnin kellojen siirto keväisin. Etenkin kesäaikaan siirryttäessä näyttäisi tuottavan väestötasolla haittaa. Samasta ilmiöstä on kyse, mittakaava vain on erilainen.

Professorin mukaan Suomessa sisäisen kellon ongelma on syksyisin ja talvisin se, että sisäiselle kellolle ei tule valon antamaa aikamerkkiä aamuisin. Aikavyöhykkeen vaihtamisella voitaisiin hieman helpottaa ongelmaa.

Talviaikaan siirrytään 25.10. kolmelta aamuyöllä.