Useimmat ydinräjähdyksestä selvinneistä ovat omistaneet elämänsä rauhan edistämiselle ja ydinaseiden vastustamiselle.
6. elokuuta 1945, kello 8.15 Yhdysvaltain ilmavoimat pudotti atomipommin Hiroshiman kaupunkiin Japanissa.
Kaupungissa kuoli heti 70 000 ihmistä ja 80 000 haavoittui. Vuoteen 1950 mennessä uhrien määrä oli noussut jo 200 000:een.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun atomipommia käytettiin sodassa. Kolme päivää myöhemmin, 9. elokuuta, Yhdysvallat pudotti toisen atomipommin Nagasakiin.
Iskut johtivat Japanin antautumiseen ja toisen maailmansodan päättymiseen.
Hiroshiman ydintuhosta selvinneitä on elossa vielä runsaat 99 000. He eivät ole unohtaneet 80 vuoden takaisia tapahtumia.
– Muistan selvästi, kuinka minua ravisteli korviahuumaava pauhu ja maa tärisi ennen kokemattomalla tavalla. Se oli musertavaa. Sitä ei voi sanoin kuvata, sanoo Tomoko Matsumoto, 92.
– Todellisuutta atomipommin jälkeen on mahdotonta kuvailla. Ei ollut ruokaa, vettä, paikkaa mihin mennä. Piti vain tehdä kaikkensa selvitäkseen. Oli parempi olla valittamatta, koska olit niin onnekas, että sentään selvisit hengissä, sanoo Matsuyoshi Ikeda, 87.
12-vuotias Shun Sasakin isoisoäiti selvisi hengissä atomipommin räjähdyksestä. Artikkelin videolla Sasaki kertoo, millaista on kertoa vuoden 1945 tapahtumista.