Hetkinen, Venäjän rikoslaki on paremmassa iskussa kuin Suomen

Merirosvous kuohuttaa. Eikä siitä ole kuin 70 vuotta, kun Suomenkin rannikolla tuomittiin ihmisiä merirosvouksesta.

Vuonna 1943 joukko luvialaisia kalastajia vei naftatynnyreitä ja muuta tavaraa karille ajaneesta  saksalaisesta aluksesta. Eurajoen käräjillä langetettiin 4 kk – 1,5 vuoden tuomioita. (Vauhdikas kuvaus täällä)

Ajankohtaisempi aihe on tietysti Greenpeacen merirosvousjuttu ja Suomessa syntyneet epäluulot Venäjän oikeuslaitosta kohtaan. Greenpeacen aktivisti Sini Saarelasta näyttää muodostuvan jonkinlainen marttyyri, joka todistaa Venäjän oikeusjärjestelmän korruptiota ja poliittista luonnetta.

Venäläinen järjestelmä on Suomea ihmisoikeusystävällisempi

Asiakirjojen perusteella suomalainen rikosoikeusjärjestelmä näyttää venäläistä kovemmalta - Venäjällä siis tunnutaan kunnioittavan epäiltyä suomalaista enemmän. (Linkki eri maiden rikoslakeihin)

Muutama esimerkki:

Pidätysaika

Suomessa epäiltyä voidaan pitää poliisin päätöksellä pidätettynä 72 tuntia, mutta Venäjällä perusraja menee 48 tunnissa. Sen jälkeen epäilty on tuotava oikeuteen vangittavaksi.

Poliisitutkinnan kesto

Venäläisen pääsäännön mukaan poliisitutkinta saa kestää kaksi kuukautta, poikkeustapauksessa vuoden. Suomessa ei rajaa ole. Keskiviikkona krp tiedotti talousrikostutkinnasta, joka oli kestänyt viisi vuotta.

Tutkintaprosessi

Tässä on olennainen ero. Suomessa poliisi voi ryhtyä tutkimaan juttua, jos on syytä epäillä rikosta. Lopulta esitutkinta-aineisto päätyy syyttäjälle, joka tekee syyteharkinnan ja nostaa syytteen oikeudessa.

Venäläisessä järjestelmässä rikosjutun tutkinta alkaa sillä, että syytteen rikosnimike ilmoitetaan oikeudessa. Vasta sen jälkeen esimerkiksi alkavat kuulustelut.

Kun siis nyt mediassa puhutaan Greenpeace-aktivistien syytteistä, niin kyse on tästä tutkinnan alkamisesta. Varsinainen oikeuskäsittely alkaa vasta tutkinnan valmistuttua.

Tutkinnanjohto

Suomessa tutkintaa johtaa poliisi. Venäjällä vakavan rikosjutuntutkinta on syyttäjävetoinen.(Venäjän tutkintaviraston sivusto)

Ulkomaalaisen vangitseminen

Sekä Suomessa että Venäjällä rikoskoodiston mukainen kahden vuoden vähimmäisrangaistus on peruslähtökohta vangitsemiseen. Ulkomaalaisia kohdellaan molemmissa maissa eri tavalla kuin omia kansalaisia.

Suomessa ulkomaalaisen vangitsemiseen riittää, jos rikoksesta on säädetty tuomio, josta voidaan rangaista vuoteen yltävällä vankeudella, jos epäilyllä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja hänen pelätään poistuvan maasta välttääkseen rangaistuksen.

Venäjän lain mukaan ulkomaalainen voidaan vangita, jos rikoslaissa on teosta säädetty rangaistus, jossa tuomio yltää kahteen vuoteen. Pykälästä löytyvät samat vakinaisen asunnon ja paon vaarat.

Suomessa on siis helpompi vangita ulkomaalainen kuin Venäjällä.

Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että vangitsemiset ovat kuitenkin aina – maasta riippumatta – poliisilähtöisiä ja niiden tarkoituksena on turvata poliisitutkinta.

Vangitsemisen kesto

Venäjällä vangitsemisen peruspituus on siis kaksi kuukautta. Suomessa ei rajaa ole.

Suomessa oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan tutkintavankeuden keskipituus oli 3,5 kuukautta. Se oli pidentynyt edellisestä tutkimuksesta nimenomaan ulkomaalaistaustaisten tutkintavankien määrän kasvun takia, koska heitä pidetään usein vangittuna paon vaaran takia.

Muodollisesti Venäjän rikoskoodisto on rikoksesta epäillyn kannalta jopa paremmassa iskussa kuin Suomen, mutta sen toimivuus tietysti mitataan aina yksittäistapausten perusteella.

Entä rikoslait - merirosvousta vai ei? 

Venäjällä Greenpeacen aktivistit vangittiin epäiltynä merirosvouksesta ja samasta luettiin tutkinnan aloittavat syytteet.

Merirosvouksen törkeimmässä tekomuodossa – siis 10-15 vuoden rangaistusuhassa – puhutaan organisoidun ryhmän hyökkäyksestä alusta vastaan tarkoituksenaan ottaa se käyttöön. Tässä alla olevassa pykälässä mainitaan myös väkivallan käyttö tai sen uhka.

Suomen rikoslaki (Finlex) ei merirosvoutta enää tunne, mutta täysin vastaava pykälä on kaappaus. Rikos edellyttää sitä että väkivalloin tai sillä uhaten otetaan vaikkapa ”kiinteä lautta” määräysvaltaan. Teosta voi seurata 2-10 vuoden vankeusrangaistus. Yrityskin on toki rangaistava.

Pykälät ovat siis käytännössä samat.

On siis organisoitu ryhmä, ajetaan kumiveneillä lautan kupeeseen ja noustaan siihen. Sini Saarelan blogikirjoituksen mukaan aktivistien tarkoituksena oli nostaa lautalle selviytymiskapseli ja estää porausten alku.

Aika lähellä ollaan määräysvaltaan ottamista.

Hätäinen suomalainenkin syyttäjä voisi jo miettiä rikosnimikkeenä kaappauksen yritystä - vangitsemisvaatimuksen perusteita pohtivasta rikoskomisariosta puhumattakaan.

Suurin hämmennys liittyy kuitenkin väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen. Sekä Suomen että Venäjän rikoslaissa se on rikoksen tunnusmerkistössä. Tiedossa ei ole, että tällaista väkivaltaa olisi käytetty tai sillä olisi uhattu.

Lisäys 2.10. klo 16.30: Greenpeacen vene törmää venäjän viranomaisten veneeseen Youtube-videolla. Voisiko väkivallan käytön tulkinta tulla tällaisesta? Mahdollisesti.

Ilman väkivaltaa aktivistien teko olisi Suomessa lähinnä kaiketi julkisrauhan rikkominen, jollaiseksi tuotantolaitokseen luvaton tunkeutuminen säädetään. Siitä maksimi on 6 kk vankeutta.

Johonkin tällaiseen öljynporauslautalle kiipeävät aktivisti uskoivat kaiketi syyllistyvänsä.

xxx

Ja lopuksi. Suomalaisten viimeaikainen suhtautuminen merirosvoihin on ollut harvinaisen lempeää.

Huhtikuussa 2012 miinalaiva Pohjanmaa nappasi Arabianmerellä 18 merirosvouksesta epäiltyä, oletettavasti somalia.

Oli aseita, tikkaita ja merirosvot jopa kertoivat taktiikoistaan, suunnitelmista ja aiemmista teoistaan suomalaisille merisotilaille. Edellisenä päivänä kaappausyrityksen kohteeksi joutuneesta singaporelaisesta laivasta oli kuvattu epäiltyjä, jotka myös kertoivat tapahtumien kulusta yhteneväisesti. Aikanaan Pohjanmaalta kuvailtiin näyttöä merirosvouksesta ”vahvaksi”.

Kaikki kiinniotetut kuitenkin vapautettiin parin viikon päästä Somalian rannikolla, koska ”mittavien ponnistelujen jälkeen ei löydetty valtiota, joka olisi ottanut epäillyt syyteharkintaan ja oikeuskäsittelyyn.”

Lue myös:

    Uusimmat