Henkirikostilastojen karua kertomaa: Mikä Kotkaa oikein riivaa?

Satamakaupunki Kotkalla on väkivaltainen maine. Eikä syyttä. Kotka on keikkunut vuosien ajan kärkisijoilla henkirikostilastoissa, ja etenkin murhia ja murhan yrityksiä kaupungissa tehdään paljon.

– Tätä on aina välillä mietitty poliisin kahvipöydissä, mutta yleensä vertailu muuhun maahan on jäänyt vuositilastojen tutkimiseksi. Vaikka olisi hyvä tietää, miksi alue nousee tilastojen kärkeen joka vuosi, keskittyy poliisin huomio kulloinkin tutkinnassa olevan jutun selvittämiseen, sanoo rikoskomisario Tuomas Pöyhönen Kaakkois-Suomen poliisista.

MTV Uutisten Poliisiammattikorkeakoululta saamien tilastojen mukaan vuosien 1997-2013 välisenä aikana Kotkassa on tehty väkilukuun suhteutettuna eniten murhia koko maassa, kun tilastoon lasketaan mukaan 20 suurinta kaupunkia. Murhia ja murhan yrityksiä on tapahtunut kaupungissa 27 vuosina 1997-2013, eli keskimäärin kolme sataatuhatta asukasta kohden vuodessa.

Pöyhösen mukaan Kotkassa henkirikosta tutkitaan murhana useimmiten teon raakuuden vuoksi, ei niinkään suunnitelmallisuuden takia.

– Tilastosta ei tienkään näy, kuinka moni myös tuomitaan murhasta, mutta kyllä poliisi aika hyvin näkee jutun alussa, onko kyse murhasta vai taposta.

Murhat yli 50 000 asukkaan kaupungeissa vuosittain vuosina 1997-2013

1) Kotka 3 / 100 000 asukasta

2) Lahti 2 / 100 000 asukasta

3) Helsinki 2 / 100 000 asukasta

4) Vantaa 2 / 100 000 asukasta

5) Pori 2 / 100 000 asukasta

Kaikkia henkirikoksia, eli murhia, tappoja ja surmia koskevassa tilastossa Kotka on kolmantena Lahden ja Porin jälkeen. Vuosien 1997–2013 välisenä aikana poliisin tietoon tuli Kotkassa 18 tappoa ja 68 tapon yritystä.

Tilaston tiedot alkavat vuodesta 1997, koska se on aikaisin vuosi, josta Poliisiammattikorkeakoululla on olemassa sähköisiä rikostilastoja.

Henkirikokset yli 50 000 asukkaan kaupungeissa vuosittain vuosina 1997-2013

1) Pori 13 / 100 000 asukasta

2) Lahti 13 / 100 000 asukasta

3) Kotka 12 / 100 000 asukasta

4) Vaasa 12 / 100 000 asukasta

5) Kuopio 12 / 100 000 asukasta

Varsijousia ja lammenrannan ruumiita

Poliisilla on pitänyt Kotkassa kiirettä pelkästään reilun viikon sisällä. Viime torstain ja perjantain välisenä yönä kaksi ihmistä loukkaantui ammuskelussa ja heitä molempia jouduttiin hoitamaan sairaalassa.

Sunnuntaina mies ampui avovaimoaan selkään varsijousella, mitä poliisi tutkii tapon yrityksenä.

Tiistaina puolestaan ulkoilija löysi Tampsan ulkoilualueelta ruumiin, joka oli Iltalehden tietojen mukaan poltettu. Poliisi ennustaa murhan tutkinnan olevan hankalan ja pitkän, joten juttu siirrettiin saman tien keskusrikospoliisin tutkittavaksi.

– Töitä on nyt piisannut. On ihmeellistä, miten vakavat jutut tuppaavat aina kasaantumaan. Siksi olemmekin erittäin kiitollisia, että krp otti Tampsan montun murhan tutkintavastuun itselleen, Pöyhönen kiittää.

Kaikki muistavat Murasen

Vuosien varrella mediassa on raportoitu näkyvästi lukuisista kotkalaisista henkirikoksista. 

Vuonna 2012 Kotkan Marinkylässä murhattiin asianajaja, jota kidutettiin kiehuvalla vedellä. Vuonna 2008 Turvalassa tapahtui kaksoissurma, jossa kuoli alle kolmikymppinen pariskunta. Samana vuonna 21-vuotias nuorukainen surmasi sisaruksensa Kotkan Aittakorvessa.

Monille mieleen on jäänyt myös tapaus, jossa mies yritti tappaa tuntemattoman miehen Karhulan bussiasemalla tehtyään ensin kaksoissurman Vantaalla. Kuuluisin tapaus on kuitenkin Mika Murasen tekemä kolmoissurma vuodelta 1994.

– Nämä ovat ikäviä asioita muistella. Henkirikokset ovat rankkoja koko työyhteisölle, puhumattakaan uhrien omaisten tuskasta, Pöyhönen sanoo.

Pöyhösen mukaan yhtä selkeää syytä Kotkan rumiin henkirikostilastoihin ei ole. Selitystä voi kuitenkin hakea muun muassa päihteistä ja mielenterveysongelmista.

– Kotkan henkirikokset voi jakaa karkeasti neljään ryhmään: juopporemmien riitoihin, perheen sisäiseen väkivaltaan, järjestäytyneen rikollisuuden kiristykseen, velanperintään, kostoihin ja riitoihin sekä mielenterveysongelmaisten tuntemattomiin kohdistamaan silmittömään väkivaltaan.

Pöyhösen mielestä olisi hyvä, jos syitä synkkien tilastojen takaa tutkittaisiin perusteellisesti. Silloin löydettäisiin keinoja, joilla rikoksia voisi ennaltaehkäistä.

Lue myös:

    Uusimmat