Helsinki kuin Berliini, Turku kuin Kööpenhamina – meteorologi Markus Mäntykannas avaa kolumnissaan ennennäkemätöntä lämpötalvea: uusi normaali vai tilastopoikkeus?

Tilanne on meteorologeillekin ennennäkemätön, sillä termisen talven määritelmä ei ole tilastohistoriamme aikana tiettävästi kertaakaan jäänyt toteutumatta Manner-Suomen puolella.

Terminen talvi katsotaan alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila on ollut yhtäjaksoisesti riittävän pitkään pakkasen puolella. Tätäkö tämä nyt tulevaisuudessa on: ovatko talvettomat talvet uusi normaalimme?

Lämpöennätykset heittämällä rikki

Kun tarkastelin kuluneen talven tilastoja, en voinut kuin hämmästellä.

Keskilämpötilaennätys meni usealla paikkakunnalla heittämällä rikki – talvesta muodostui maan etelä- ja keskiosassa jopa lämpimämpi kuin huipputalvi 2007-2008, jolloin pohdittiin, voivatko Suomen talvet enää kovin paljoa tästä lämmetä.

Kuluneen talven keskilämpötila oli etelä- ja länsirannikolla +1…+2 ja Ahvenanmaalla +3 astetta. Tampereella ja Lahdessa koettiin mittaushistorian ensimmäinen talvi, jonka keskilämpötila kipusi nollan yläpuolelle.

Pääkaupunkiseudulla tämän talven lämpötila vastasi tyypillistä talvea Berliinissä ja Turussa koettiin Kööpenhaminan talvi. Lähinnä Keski- ja Pohjois-Lapissa ei rikottu lämpöennätyksiä.  

Jos tätä talvea peilataan 30 vuoden ilmastolliseen vertailukauteen (v. 1981-2010), on meillä ollut heittämällä tavanomaista lämpimämpää: maan etelä- ja keskiosassa lämpötilapoikkeama oli 5-7 ja pohjoisessa 2-6 astetta.

Alla olevaan taulukkoon on koottu eri paikkakuntien talvikuukausien tilastollinen keskilämpötila, jota voidaan verrata tähän talveen ja edelliseen huippulämpimään talveen (2007-2008). 

Ilmastonmuutosta vai luonnollista vaihtelua?

Tämä kysymys on kantautunut meteorologin korviin tänä talvena kenties useammin kuin koskaan aiemmin. Pahimmillaan on maalailtu sellaisia kauhukuvia, että kaikki tulevaisuuden talvet on peruttu.

En ymmärrä, mistä tällainen mielikuva tulee – onko miesmuistimme tosiaan niin lyhyt, että yksi lämmin talvi saa meidät unohtamaan kaikki aikaisemmat pakkastalvet? Sään luontaista vaihtelua – suurtakaan sellaista – ei tule laittaa pelkästään ilmastonmuutoksen piikkiin.

Ei ole mitään syytä olettaa, ettemmekö kokisi enää vastaisuudessa kylmiä lumitalvia. Sellainen voi olla edessä jo ensi vuonna. 

Lämmön syy yllättävässä paikassa

Syypäätä tämän talven ennätyslämpöön voidaan hakea ehkä hieman yllättävästä paikasta: pohjoisnavalta. Kun pohjoinen napa-alue lähtee kylmenemään alkutalven aikana ja lämpötilaerot eteläisempien leveysasteiden välillä kasvavat suuriksi, muodostuu paljon puhuttu polaaripyörre.

Aluksi pyörre syntyy ilmakehän alimpiin ilmakerroksiin ja nousee myöhemmin korkeammalle. Tiiviissä polaaripyörteessä ilmavirtaus kulkee zonaalisesti eli lännestä kohti itää. Mitä voimakkaammaksi polaaripyörre muodostuu, sitä todennäköisemmin kylmä arktinen ilma pysyy loukussa pyörteen sisällä. 

Tämä talvi on ollut hyvä esimerkki voimakkaan polaaripyörteen vaikutuksesta: pohjoinen napa-alue pysyi hyvin kylmänä ja arktisen jääpeitteen pinta-ala kasvoi huomattavasti viime vuosia laajemmaksi.

Vastaavasti keskileveysasteilla Euroopassa tehtiin lukuisia lämpöennätyksiä ja useat myrskyt runtelivat mannerta. Polaaripyörteen hajoaminen tai jakaantuminen olisi voinut tuoda talvisemmat säät Suomeenkin, mutta tänä talvena arktinen ilma ei päässyt missään vaiheessa valahtamaan Euroopan ylle.

Polaaripyörteen käyttäytymistä yläilmakehässä pystytään ennustamaan hieman pidemmälle kuin säätilaa maanpinnalla. On kuitenkin mahdotonta sanoa etukäteen, miten, milloin ja missä polaaripyörteessä tapahtuvat muutokset heijastuvat säätilaamme. Tiiviin pyörteen aikana Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Euraasiassa tavanomaista lämpimämmän talvisään todennäköisyys kasvaa, mutta pyörteen hajoamisen tai jakaantumisen myötä arktinen ilma voi levitä pohjoisnavalta etelämmäs.

Piikki tilastoissa

Tämän talven ennätyslämmön taustalla on siis ennen kaikkea luonnollinen syy, joka on nimeltään polaaripyörre. Sen myötä länsivirtaukset olivat Euroopassa voimakkaita ja meille kantautui jatkuvalla syötöllä Atlantin lämmintä ja kosteaa ilmaa.

Ilmastonmuutoksen osuutta tämän talven lämpöön ei pidä paisutella, mutta sitä ei voi sivuutakaan. Ilmastonmuutos nostaa meidän leveysasteilla erityisesti talvikuukausien keskilämpötilaa, ja ilman sen vaikutusta lämpöennätyksiä tuskin rikottaisiin yhtä haipakkaan.

Huomionarvoista on myös se, kuinka murskaavia viime aikojen lämpöennätykset ovat olleet. Kyse ei ole ollut desimaalin tai muutaman ylityksestä; osa lämpöennätyksistä on rikkoutunut peräti yli asteella.

Kulunut talvi tekee väistämättä piikin tilastoihin, enkä usko, että vastaavaa ihan heti koetaan uudestaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin pitkällä tähtäimellä syömässä maan etelä- ja länsiosan talvia, ja vuosisadan loppupuolella terminen talvi voi etelässä jäädä välistä joka kolmantena vuonna. 

Kun etelä tulvi, Lappi hautautui lumeen

Etelä-Suomi ja Lappi ovat tänä vuonna olleet kuin yö ja päivä. Siinä missä Helsingissä kuluneen talven maksimilumensyvyys on ollut kaksi senttiä, osassa Lappia lunta on mitattu jopa ennätyksellisen paljon.

Etelä- ja Keski-Lapissa talvikuukausien sademäärä oli paikoin yli kaksinkertainen normaaliarvoihin nähden. Maan lounaisosassa sademäärä oli paikoin lähes kolminkertainen.

Runsaiden talvisateiden ja voimakkaiden lounaistuulten johdosta vedenpinta oli useaan otteeseen koholla merialueilla. Osa joista ja järvistä tulvi yli äyräidensä ja meri paisui kohti sisämaata.

Yltäkylläisten talvisateiden taustalla on matalapaineiden sarjatykitys, jonka myötä saimme kokea, miltä tuntuu tyypillinen talvi-ilmasto Norjan länsirannikolla. Se on lähes taukoamatonta sadetta, myrskytuulia ja pääosin plussakeliä – tätä non-stoppina liki puolet vuodesta.

Voimakkaat länsituulet kuljettivat meille merellistä lämpöä ja sen myötä sateet tulivat etelässä ja lännessä lähes yksinomaan vetenä. Lapissa lumipeite pääsi sen sijaan vahvistumaan jo lokakuusta lähtien ja joulukuussa ylitettiin paikoin metrin merkkipaalu. 

Lämpenevät talvet tuovat mukanaan aivan uudentyyppisiä haasteita, joihin meidän on pakko alkaa varautua. Yhä suurempi osa talvisateista on tulevina vuosikymmeninä etelässä vettä ja kerralla voi sataa enemmän.

Haihdunta ei lisäänny, eikä kostea maaperä kykene imemään itseensä kaikkea sadetta, joten ylimääräinen vesi muodostaa herkemmin tulvia. Lapissa tulvat voivat puolestaan pahentua kevätaikana, jos paksut hanget lähtevät sulamaan aikaistuvassa kevätlämmössä. Lapissa sateen olomuoto pysyy vastaisuudessakin talviaikana pääosin lumena, ja sademäärän kasvaessa lumensyvyys voikin saavuttaa uusia ennätyksiä.

Tulemme yhä useammin kokemaan suurikontrastisia talvia, joiden aikana Lappi hautautuu lumeen ja etelä tulvii.

Markus Mäntykannas on Forecan meteorologi, joka on tuttu MTV Uutisten eri kanavista.

Lue myös: Kevättä ilmassa: Vettä sataa läpi alkuviikon ja lämmintä on Lappia myöten – katso tästä paikkakuntasi ennuste