Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
10:38Miksi Helsinki pelastui tuholta Neuvostoliiton pommituksissa?Katso videolta, miksi Helsinki selvisi Neuvostoliiton pommituksista
Julkaistu 01.09.2023 06:29
Toimittajan kuva

Veera Nikkanen

veera.nikkanen@mtv.fi

Historiantutkija Ville Jalovaara kertoo tuoreessa kirjassaan Helsinki 1944 — Taistelu pääkaupungista, miksi Helsinki välttyi täpärästi tuholta Neuvostoliiton pommikoneiden hyökättyä kaupunkiin. 

Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä helmikuussa vuonna 1944 kolmella eri kerralla satojen pommikoneiden voimin. Tavoitteena oli tuhota kaupunki maan tasalle. 

– Suunnitelma oli totaalinen tuho. Ei mitään nättiä, vaan tavoite oli tappaa koko Suomen poliittinen johto, kaupunkilaiset, kaikki, kertoo Ville Jalovaara. 

Jalovaaran mukaan pommitusten taustalla oli Neuvostoliiton tavoite painostaa Suomi rauhaan sen ehdoilla. Neuvostoliiton ehdot rauhalle olivat kovat, ja niiden myötä Suomen itsenäisyys olisi käytännössä menetetty. 

Neuvostolentäjät eivät uskaltautuneet kaupungin päälle

Helsingin kaupunkialueelle osui Jalovaaran mukaan satoja pommeja jokaisella pommituskerralla. Pommitukset eivät kuitenkaan sujuneet Neuvostoliiton suunnitelmien mukaan, sillä suuri osa pommeista tippui metsiin ja mereen Itä-Helsingin edustalla. Syynä olivat Neuvostoliiton lentäjät, jotka eivät uskaltautuneet kaupunkiin saakka torjuntatulen pelossa. Tieto tästä ei kuitenkaan kulkeutunut Neuvostoliiton sodan johdolle saakka. 

– Puna-armeijassa ei uskaltanut kertoa, että jänisti. Lentäjät varmaankin sanoivat, että kohde tuhottiin ja valehtelun ketju meni aina saakka, Jalovaara kertoo. 

Helsingin kohtalo oli veitsenterällä helmikuussa 1944, miten kaupunki selvisi? – "Tavoite oli tappaa kaikki – puna-armeijassa ei uskaltanut kertoa, että jänisti"

Staliniin

Jalovaaran mukaan Stalinille selvisi pommitusten epäonnistuminen vasta sodan loputtua syyskuussa vuonna 1944. Hän on varovainen tekemään johtopäätöksiä historian ja nykypäivän välillä, mutta myöntää huomanneensa Ukrainan sodassa samoja piirteitä kuin historiassa. 

– Tuskin Venäjällä on (Vladimir) Putinille kerrottu aivan kaikkea. Epäonnistumisista ei ole tapana kertoa, ja se näkyy Ukrainan sodan koko ketjussa. Ideologinen propaganda työntyy läpi venäläisten omiin taisteluraportteihin. 

Pahiten kärsivät Katajanokka ja Eira

Neuvostoliitto luopui Helsingin pommittamisen jatkamisesta kolmen yrityksensä jälkeen. Jalovaaran mukaan sekä neuvostolentäjien jänistäminen ennen Helsinkiä että Helsingin ilmapuolustuksen onnistuminen estivät kaupungin pahemman tuhoutumisen. 

Eniten osumia pommituksissa saivat Katajanokan ja Eiran kaupunginosat. 

– Katajanokalla tapahtui myös isoin tragedia, kun yhden talon kellariin kuoli useita kymmeniä ihmisiä, Jalovaara kertoo. 

Pommeja osui runsaasti myös nykyisessä Itä-Helsingissä sijaitsevaan Vuosaareen. Alue ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin tiivisti asuttu kaupunginosa, ja suurilta henkilövahingoilta siksi vältyttiin.

Jalovaaran mukaan pommitukset vaikuttivat kuitenkin siihen, että Suomi lähti neuvottelemaan rauhasta Neuvostoliiton kanssa. Neuvotteluiden alkamiseen vaikutti myös marsalkka Mannerheimin ymmärrys siitä, että Saksa käy kohti tappiota eikä Suomi tulisi selviämään sodasta Neuvostoliittoa vastaan yksin. 

Lisää aiheesta:

Kannaksen suurhyökkäyksestä 80 vuotta – miksi Suomi yllätettiin täysin?Näin Helsingin ilmantorjunta esti Stalinin tuhosuunnitelman: "Suomen kansa kärsimään ja pääkaupunki kiviraunioiksi"Leningradissa kävi tasan 80 vuotta sitten kuin Kabulissa nyt – paitsi vielä järkyttävämmin, jopa miljoona kuoli: "Ihmiset jäivät sodan jalkoihin"Ensimmäisen sotapäivän kauhut: Päätön ruumis makasi Helsingin Kampissa – toimittaja todisti, kun Neuvostoliiton pommit moukaroivat pääkaupunkiaYöllinen pommisade kylvi tuntien ajan tuhoa Helsingissä, viimeisistä suurpommituksista on tasan 75 vuotta"Puna-armeijan hyökkäysaikeista tiedettiin, mutta tieto ei tavoittanut johtajia" – Näin Suomen tiedustelussa möhlittiin
JatkosotaHelsinkiHuomenta SuomiMannerheimKirjatHistoriaKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Jatkosota
  • 19.10.11:03
    Kirja-arviot

    Suomi ei hurmaantunut natseista – uutuuskirja avaa mutkikasta suhdettamme Hitlerin Saksaan

  • 27.9.06:03
    Tiedustelupalvelut

    Sotilastiedustelu teki talvisodassa kriittisen virheen – vaiennettiin myöhemmin oikeista havainnoista

  • 20.9.06:11
    Sodat

    Mikko Porvali tietää, mitä kaukopartioissa koettiin: Isoisä koulutti venäläissotavangeista vakoojia, isosedän kasvoissa ikuinen merkki sodasta

  • 19.8.16:51
    Analyysi

    Päätoimittajan analyysi: Suomen historiasta ei kannata ottaa mallia Ukrainan rauhanneuvotteluihin

  • 1.8.16:03
    Venäjä

    Päätoimittajan kommentti: Venäläisten harjoittamaa muistomerkkivandalismia ei pidä katsella hiljaa sivusta