Helsingin kohtalo oli veitsenterällä helmikuussa 1944, miten kaupunki selvisi? – "Tavoite oli tappaa kaikki – puna-armeijassa ei uskaltanut kertoa, että jänisti"

Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä helmikuussa vuonna 1944 kolmella eri kerralla satojen pommikoneiden voimin. Tavoitteena oli tuhota kaupunki maan tasalle. 

– Suunnitelma oli totaalinen tuho. Ei mitään nättiä, vaan tavoite oli tappaa koko Suomen poliittinen johto, kaupunkilaiset, kaikki, kertoo Ville Jalovaara. 

Jalovaaran mukaan pommitusten taustalla oli Neuvostoliiton tavoite painostaa Suomi rauhaan sen ehdoilla. Neuvostoliiton ehdot rauhalle olivat kovat, ja niiden myötä Suomen itsenäisyys olisi käytännössä menetetty. 

Neuvostolentäjät eivät uskaltautuneet kaupungin päälle

Helsingin kaupunkialueelle osui Jalovaaran mukaan satoja pommeja jokaisella pommituskerralla. Pommitukset eivät kuitenkaan sujuneet Neuvostoliiton suunnitelmien mukaan, sillä suuri osa pommeista tippui metsiin ja mereen Itä-Helsingin edustalla. Syynä olivat Neuvostoliiton lentäjät, jotka eivät uskaltautuneet kaupunkiin saakka torjuntatulen pelossa. Tieto tästä ei kuitenkaan kulkeutunut Neuvostoliiton sodan johdolle saakka. 

– Puna-armeijassa ei uskaltanut kertoa, että jänisti. Lentäjät varmaankin sanoivat, että kohde tuhottiin ja valehtelun ketju meni aina Staliniin saakka, Jalovaara kertoo. 

Jalovaaran mukaan Stalinille selvisi pommitusten epäonnistuminen vasta sodan loputtua syyskuussa vuonna 1944. Hän on varovainen tekemään johtopäätöksiä historian ja nykypäivän välillä, mutta myöntää huomanneensa Ukrainan sodassa samoja piirteitä kuin historiassa. 

– Tuskin Venäjällä on (Vladimir) Putinille kerrottu aivan kaikkea. Epäonnistumisista ei ole tapana kertoa, ja se näkyy Ukrainan sodan koko ketjussa. Ideologinen propaganda työntyy läpi venäläisten omiin taisteluraportteihin. 

Pahiten kärsivät Katajanokka ja Eira

Neuvostoliitto luopui Helsingin pommittamisen jatkamisesta kolmen yrityksensä jälkeen. Jalovaaran mukaan sekä neuvostolentäjien jänistäminen ennen Helsinkiä että Helsingin ilmapuolustuksen onnistuminen estivät kaupungin pahemman tuhoutumisen. 

Eniten osumia pommituksissa saivat Katajanokan ja Eiran kaupunginosat. 

– Katajanokalla tapahtui myös isoin tragedia, kun yhden talon kellariin kuoli useita kymmeniä ihmisiä, Jalovaara kertoo. 

Pommeja osui runsaasti myös nykyisessä Itä-Helsingissä sijaitsevaan Vuosaareen. Alue ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin tiivisti asuttu kaupunginosa, ja suurilta henkilövahingoilta siksi vältyttiin.

Jalovaaran mukaan pommitukset vaikuttivat kuitenkin siihen, että Suomi lähti neuvottelemaan rauhasta Neuvostoliiton kanssa. Neuvotteluiden alkamiseen vaikutti myös marsalkka Mannerheimin ymmärrys siitä, että Saksa käy kohti tappiota eikä Suomi tulisi selviämään sodasta Neuvostoliittoa vastaan yksin.