Helmi kokeili rentoutuskelluntaa: Kuin olisin ollut tuhansien kilometrien päässä kotoa!

Kelluntatankissa 30-prosenttinen suolavesi kantaa rentoutumista kaipaavan nykyihmisen painottomaan tilaan, jossa voi rentoutua – ja jopa nukahtaa.

Helmen toimittajat kävivät kokeilemassa . Lue kokemuksia!

Nainen, 26:

Päätin mennä kelluntatankkiin ilman musiikkia ja valoja, koska halusin kokea aistideprivaatiotankin täyden voiman. Kun oli aika sulkea tankin luukku, olin jo hilpeällä ja rennolla mielellä. Mieliala vaihtui silmänräpäyksessä, kun jäin yksin pimeään ja annoin itseni antautua veden varaan. Kehoni ei ymmärtänyt, miksei minun täydy pitää mistään kiinni tai mihin kova maankamara katosi. Apua! Haluan pois, haluan valon, voi miksen pyytänyt tänne valoja?

Alle minuutin ajan olin paniikissa ja harkitsin vakavasti luukun avaamista ja valojen pyytämistä tankkiin. Sitten aloin ajatella asiaa tarkemmin: olin osannut odottaa tätä oloa ja se menee luultavasti ohi, joten miksen odottaisi hetkeä? Eihän tässä ole mitään hätää eikä minulle tapahdu täällä mitään, joten jos vain keskityn hengitykseeni, pelko menee ohi.

Makasin vedessä ja hengitin. Toivoin kovasti, että olisin voinut koskettaa varpaillani tankin päätyä, jotta tietäisin, missä suhteessa olen maapalloon. Kaipasin painovoimaa.

Paniikki meni kuitenkin ohi. Vesi oli lämmintä ja miellyttävää. Kehoni rentoutui ja kellui juuri siinä asennossa, johon oli asettunut. Tunnustelin hengitystäni ja sitä, miten se kulkee sisään ja ulos.

Lihakseni nykivät välillä itsekseen ja pää tuntui vajoavan syvemmälle veteen, vaikkei vajonnutkaan. Kehoni tuntui myös pyörivänsä akselinsa ympäri – tästä olikin kerrottu etukäteen. Joku tuntui myös kallistavan tankkia niin, että makaan takakenossa. Painottomuus oli ihanaa. Kelluminen oli ihanaa!

Tankista pois tuleminen oli hirvittävää ja suorastaa traumaattista – nyt ymmärrän, miksi vauvat itkevät, kun on niiden aika syntyä. Joutua nyt lämpöisestä umpiosta kylmään maailmaan!

Nainen, 30:

Ajatus rentoutuskelluntakapseliin menemisestä tuntui minusta ensin hieman ahdistavalta. Kärsin ahtaanpaikankammosta, joten yksin pieneen tilaan ahtautuminen ei houkuttanut. Yllätyksekseni rentoutuskapseliin meneminen ei ollutkaan lainkaan ahdistavaa. Pieneltä näyttänyt kapseli oli yllättävän tilava, kapseliin sai jättää valot eikä sitä ollut pakko sulkea aivan kokonaan. Kokemus oli kuitenkin niin miellyttävä, että suljin kannen lopulta täysin – ilman ahdistusta.

Kelluin ensimmäiset puoli tuntia päätuen kanssa, mutta todella intensiivisen kokemuksen sain vasta, kun uskalsin pudottaa pääni veteen. Oli jännä huomata, että vesi todellakin kantaa! Rentoutumista edisti miellyttävä musiikki. Heinäsirkan siritys ja linnunlaulu veivät ajatukseni kauas Aasiaan. Olisin todellakin voinut olla tuhansien kilometrien päässä kotoa.

Rentoutuskellunta oli uudenlainen ja miellyttävä kokemus, mutta hoidon jälkeen kärsin hetken päänsärystä. Minulle kerrottiin, että kyseessä on nestevajaus. Olinkin juonut huonosti ennen kelluntaa. Myöskään korvatulppani eivät ilmeisesti olleet hyvin paikalla, sillä korviini meni vettä ja kärsin korvien naksumisesta vielä viikko rentoutuskellunnan jälkeenkin. Ihoni oli pitkään hoidon jälkeen ihanan pehmeä. Uskon että se oli rentoutuskellunnan ansiota.

Nainen, 30:

Kun ensimmäisen kerran kuulin rentoutuskellunnasta, ajattelin, että en taatusti uskalla mennä makoilemaan johonkin sukkulaan. Saisin varmasti jonkin sortin paniikkikohtauksen ahtaassa tilassa, enkä kuitenkaan malttaisi rentoutua stressaavien ajatusten päässä pyöriessä – saatikka sitten maata paikoillani. Suuntaan salillakin mieluummin Zumbaan kuin joogatunnille. Onneksi uskalsin heittää ennakkoluuloni mäkeen ja katsoa, mistä on kyse. Sain ilokseni huomata olevani väärässä!

Paikan päällä selvisi, että kelluntatankissa on enemmän tilaa kuin kuvittelin eikä sen sisällä himmeästi kajastavia valoja ollut pakko sammuttaa. Musiikkiakin oli mahdollisuus kuunnella, joten päätin kellua ensimmäiset puoli tuntia ilman musiikkia ja loppuajan musiikin kanssa, jos vaikka hiljaisuus alkaisi ahdistaa.

Vaikeinta hommassa oli kenties korvatulppien asettelu! Siinä kannattaakin olla tarkkana, mikäli ei mieli saada vettä korviinsa. Istuttuani tankkiin ja asetuttuani kellumaan korvatulpat korvissa ja niskatuki pään takana ensimmäisenä alkoi naurattaa. Kaikkea sitä ihmiset tekevätkin rentoutuakseen. Mietin, miten saisin tunnin kulumaan suolavedessä. Huomattuani ajatukseni muistutin itseäni, että tässä on tarkoituskin kellua mieli tyhjänä, ei pohtia loppuviikon to-do-listaa.

Vesi tuntui sopivan lämpimältä ja hiljaisuuden rikkoi vain tankin pieni hurina. X-asennossa pystyin koskemaan jaloilla ja käsillä kaikkia reunoja yhtaikaa, joten pelkoa siitä, että lilluisin holtittomasti ympäri tankkia, ei ollut.

Ahtaan paikan kammokaan ei iskenyt, sillä tankkiin mahtui hyvin istumaan ja tieto siitä, että kannen saa koska tahansa helposti itse auki, auttoi. Kelluminen sai aluksi tasapainoaistin heittämään häränpyllyä, sillä silmät sulkiessani tuntui siltä, kuin olisin pyörinyt vedessä ympäri. Hetken kuluttua keinuva fiilis loppui ja huomasin ajatuksieni karkaavan yhä kauemmas ja kauemmas. Muutaman kerran torkahdinkin, mutta heräsin joka kerta nihkeään tunteeseen siitä, että korvakäytäviin oli tulpista huolimatta livahtanut hiukan vettä. Hiljaisuus oli odotuksieni vastaisesti parempi vaihtoehto kuin rauhallinen taustamusiikki trooppisine äänineen, jotka saivat taas ajatukset karkailemaan muualle.

Tunti kului yllättävän nopeasti. Rentoutuskellunnan jälkeen oli jonkin aikaa vähän pöllämystynyt olo, mutta nukuin oikein makoisat yöunet ja heräsin aamulla virkeänä. Ymmärrän, miksi ihmiset valitsevat omassa kylpyammeessa lojumisen sijaan kelluntatankin. Siellä kodin ja työn askareet on helppo sulkea ulkopuolelle – ja vesi pysyy lämpimänä koko hoidon ajan.

Rentoutuskellunta oli kokonaisuudessaan miellyttävä ja nimensä mukaisesti rentouttava kokemus, jota voisin suositella kenelle tahansa naiselle tai miehelle, joka haluaa irrottautua arjen kiireestä ja stressistä.

Nainen, 24:

Suhtauduin aluksi hieman pelonsekaisin tuntein rentoutuskelluntaan kuultuani, että tarkoitus on olla pitkän aikaa suljetussa pienessä tilassa. Myös tankissa olevan veden kylmyys huoletti minua – olen nimittäin tottunut käymään erityisen kuumissa suihkuissa ja pelkäsin killuvani tankissa tunnin kananlihalla. Ennakkoluuloni saivat kyytiä heti alkuun, kun totesin tankin olevan huomattavasti ennakko-odotuksiani suurempi. Huokaisin pian tankkiin päästyäni helpotuksesta myös veden lämpötilan suhteen – se oli riittävän lämmintä.

Aluksi talvipakkasen kuivattamien käsivarsieni huomaamattomat pienet haavat kirvelsivät kovasti veden suolaisuuden vuoksi. Luotin heti siihen, että pääni kelluu luontevasti vedessä ja saavutin hetkessä miellyttävän olotilan. Pyörin kokeillen kelluvuuttani rentoutuksen aluksi kymmenisen minuuttia tankissa ennen kuin totuin tilanteeseen. Vähitellen rauhoituin aloilleni ja ajatukseni lipuivat rauhallisempaan mielentilaan ja olo oli äärimmäisen rentoutunut. Nukahdin hyvin nopeasti.

Tunnin rentoutuskellunnan jälkeen minulla oli sellainen olo kuin olisin nukkunut viikon. Selkäni kireys oli hävinnyt hetkellisesti ja tunsin oloni pirteäksi ja raikkaaksi. Minulle jäi sellainen tunne, että kellunnassa saavutettu uni oli erityisen syvää eikä se keskeytynyt esimerkiksi asennon vaihtamisen vuoksi. Päänsäryn heikentämä oloni oli kellunnan jälkeen äärimmäisen elinvoimainen. Voisin hyvin harkita käyväni rentoutuskellunnassa säännöllisesti lataamassa akkuja, sillä hoito hämmästytti minut tehollaan.


Lue myös:


MTV3/Helmi

Kuvat: Jenni Junkala

Lue myös:

    Uusimmat