Helle voi tehdä ikävän tempun autolle – huomioi nämä asiat, kun lähdet pitkälle ajomatkalle kuumalla kelillä

Näin polarisoidut aurinkolasit auttavat kuljettajaa 0:45
Tiedätkö, mitä hyötyä on polarisoiduista aurinkolaseista? Katso videolta!

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.

Kysymys: Mitä pitää huomioida, kun lähtee ajamaan pitkää matkaa hellekelillä? Onko kuumuudesta haittaa auton toiminnalle?

Vastaus: Hellekeli väsyttää ja vie voimat. Tämä on syytä muistaa myös tien päälle suunnattaessa. Turvallinen matka alkaa hyvällä ennakoinnilla – siis jo selvästi ennen matkalle lähtöä.

Säännöllisesti huolto-ohjelman mukaan huollettu auto on toimintavarma ja turvallinen. Huollon yhteydessä on syytä vaihtaa raitisilmansuodatin, jolloin sisälle saadaan paremmin ilmaa ja ennen kaikkea, puhtaampaa sellaista.

Ilmastointihuolto ei useinkaan kuulu auton normaaliin huolto-ohjelmaan vaan se on muistettava tilata lisätyönä säännöllisesti, autonvalmistajan ohjeen mukaan. Vain huollettuna ilmastointi toimii tehokkaasti.

Oli helle tai ei, pitää huollettuunkin autoon tehdä tiettyjä tarkastuksia ennen matkaa: moottoriöljyn sekä jäähdytin- ja jarrunesteen määrät, lasinpesunestesäiliön täyttö, rengaspaineet ja valojen toiminta. Lisäksi auton lasipinnat – erityisesti tuulilasi – on syytä puhdistaa huolellisesti – myös sisäpinnalta.

Likaisen tuulilasin läpi havainnointi on raskasta ja vaikeaa auringon paahtaessa suoraan edestä. Häikäisyn ehkäisemiseksi suosittelen myös aurinkolasien käyttöä. Nekin on tärkeää pestä säännöllisesti. Rasvoittunut tai muuten likaantunut linssi vaikeuttaa havainnointia olennaisesti.

Myös matkan suunnitteluun on syytä käyttää aikaa. Hellekelit väsyttävät, mikä vaikuttaa myös kuljettajan vireystilaan. Päivämatkat kannattaakin mahdollisuuksien mukaan suunnitella lyhyiksi ja varata tauoille ja kohteille hyvin aikaa. Näin matkantekokin tuntuu lomalta.

Vielä ennen lähtöä, on autoon syytä varata juotavaa niin kuljettajalle kuin matkustajillekin. On tärkeää, että kuljettaja huolehtii nestetasapainostaan juomalla riittävästi vettä tms. alkoholitonta. Raskaan aterian syöntiä kannattaa välttää ennen ajoa tai kesken matkan eli mieluummin pientä, kevyttä, syötävää useampaan otteeseen kuin yksi tukeva rasvainen ateria.

Viilennä auto etukäteen

Auto kannattaa helteellä pysäköidä varjoiseen paikkaan, jolloin sen sisätilat eivät lämpene tarpeettomasti. Ennen autoon menoa sitä on järkevää tuulettaa mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä tämä tapahtuu avaamalla ovet tai ikkunat hetkeksi ennen autoon menoa tai sen käynnistämistä.

Osassa autoja on mahdollisuus myös sivuikkunoiden avaamiseen pitämällä kauko-ohjainavaimen ovenavauspainiketta pitkään painettuna. Näin tuuletus saadaan käynnistettyä, vaikka itse ei vielä ollakaan auton luona. Tähän toimintoon liittyvät kuitenkin omat vaaransa. Mikäli avaimessa oleva avauspainike painuu pohjaan itsestään, avaimen ollessa taskussa, saattavat ikkunat aueta kuljettajan asiaa huomaamatta. Tällöin auto altistuu ilkivallalle ja säiden armoille. Tästä syystä olen jo useammasta omasta autostani deaktivoinut tämän toiminnon auton asetusvalikoista.

Mikäli autossa on polttoainetoiminen lisälämmitin, saa sen usein kytkettyä ns. tuuletustoiminnolle. Kun tämän toiminnon aktivoi lämmittimen asetuksista, saa auton puhaltimen puhaltamaan ulkoilmaa sisälle autoon polttoainetoimisen lisälämmittimen kaukosäätimen tai lämmitintä ohjaavan applikaation avulla.

Toiminto ei pelkällä polttomoottorilla varustetuissa autoissa pääsääntöisesti hyödynnä auton ilmastointilaitetta, koska moottori ei ole käynnissä, vaan puhaltaa ainoastaan ulkoilmaa sisälle autoon. Toki ulkoilman siirtäminenkin autossa kuumenneen tilalle viilentää autoa jo muutaman asteen siedettävämmäksi ja vähentää näin ilmastointilaitteen ponnistelua auton käynnistämisen jälkeen.

Sähkö- ja hybridiautoista sen sijaan löytyy jo usein myös esi-ilmastointitoimintoja, jolloin auton sisälämpötilaa voidaan viilentää siedettävämmäksi ilmastointilaitetta hyödyntäen. Käytännössä esi-ilmastoinnin hyödyntäminen on järkevää lähinnä silloin, kun auto on latautumassa piuhan päässä – muuten toiminto syö virtaa ajoakuista vaikuttaen näin auton toimintasäteeseen. Näiden järjestelmien toimintatavoissa ja -periaatteissa on jonkin verran autokohtaisia eroja.

Matkalla

Kun sitten vihdoin päästään liikkeelle, on vielä syytä pitää mielessä muutamia asioita: Ikkunoita ei kannata avata ajon aikana, jos ilmastointilaite on kytkettynä päälle. Mikäli näin toimii, jäähdytetty ilma pääsee harakoille.

Oikeastaan toimintaa voi verrata siihen, että pitäisi jääkaapin ovea auki – energian haaskausta siis. Monissa autoissa automatiikka kytkeekin ilmastoinnin pois päältä, jos ikkuna tai kattoluukku avataan. Mikäli omassa autossasi automatiikka ei tätä tee, jää asia kuljettajan vastuulle.

Jotta ilmastoinnin tuottama kylmä ilma saataisiin mahdollisimman tehokkaasti autoon sisälle, kannattaa kojelaudan kaikki ilmasuuttimet avata auki.

Useissa autoissa on jäähdytettävä hansikaslokero tai keskikonsolilokero, joka hyödyntää ilmastointilaitetta. Mikäli näissä ei ole mitään jäähdytettävää, ei kylmää ilmaa kannata turhaan ohjata niihin vaan matkustamoon.

Ilmasuuttimia ei kuitenkaan kannata suunnata puhaltamaan suoraan kohti itseä. Väärällä ilman suuntauksella tai lämpötilan säädöllä saa paikat kolottamaan, kurkun kipeäksi ja varman kesäflunssan.

Automaatti-ilmastoinnin suosituslämpötila on 22 astetta. Manuaali-ilmastoinninkin lämpötilaa voi säätää auton lämmönsäätimestä, vaikka siinä ei astelukuja olisikaan merkittynä.

Kun on pysäköinnin aika, kannattaa mahdollisuuksien mukaan taas suosia viileitä halli-, talli-, katos- tai varjopaikkoja. Autoon ei kannata jättää mitään, mikä vaurioituu herkästi kuumuudessa. Kojelaudan päälle unohtuneet silmä- tai aurinkolasit saattavat olla entiset auringon paahdettua suoraan niihin pitkän päivän.

Erityisesti silmä- ja aurinkolasien linsseissä käytettäviin pinnoitteisiin tulee lämpövaurioita herkästi. Sama pätee esimerkiksi joihinkin elektronisiin laitteisiin, jos niitä erehtyy säilyttämään autossa, suorassa auringonpaahteessa. Myöskään lapsia tai eläimiä ei saa jättää autoon helteellä – ei edes pieneksi hetkeksi.

Helteen vaikutus auton toimintaan

Lähtökohtaisesti autot on suunniteltu huomattavasti Suomea lämpimimpien maiden suurille markkinoille. Näin ollen hellekelit eivät käytännössä aiheuta siinä määrin ongelmia kuin kovat pakkaset, joihin autoja taas pääsääntöisesti ei ole suunniteltu, kylmien maiden pienien myyntimäärien vuoksi.

Tyypillisin hellekelien ongelma lienee – aivan kuten kovilla pakkasillakin – akun simahtaminen. Hankalinta on, että helteellä akku ei varoittele vaan sanoo sopimuksensa irti kerralla. Helteen kyykyttämä akku on usein aina vaihtokunnossa, kun taas pakkasen tyhjentämä akku saattaa vielä olla elvytettävissä.

Akunvaihto paljon elektroniikkaa sisältäviin nykyautoihin ei ole niin yksinkertainen juttu kuin vielä 1980- ja 1990-lukujen autoihin. Niinpä suosittelenkin toimenpiteen jättämistä ammattilaisen hoidettavaksi, mikäli ei varmasti tiedä, mitä pitää tehdä – siis se, että luulee tietävänsä, ei riitä.

Onnistunut akun vaihto edellyttää usein myös tiettyjä erikoistyökaluja, kuten asianmukaista virtalähdettä ja testeriä, joita ei joka autoilijan tallista löydy.

Akkuongelmien kanssa painivalle autoilijalle on tarjolla myös monenlaista apua. Toimitettuna ja asennettuna uuden akun voi tilata esimerkiksi Autoliiton Akkupalvelusta.

Autoliiton tiepalveluun tulee hellekeleillä jonkin verran soittoja myös nestevuodoista auton alla. Tällöin on useimmiten kyse ilmastoinnin lauhdevedestä, joka kuuluu asiaan. Olennaista onkin erottaa maahan vuotaneesta nesteestä, milloin se on asiaankuuluvaa vettä ja milloin taas oikeasta vuodosta kielivää jäähdytinnestettä tai öljyä.

Lue myös:

    Uusimmat