Auton ilmastointi tarvitsee säännöllistä huoltoa ja puhdistusta – kyseessä myös turvallisuustekijä
1:03
Julkaistu 29.06.2018 17:58
Teppo Vesalainen
teppo.vesalainen(at)autoliitto.fi
Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Pääkuvan video
Näin käytat suuntavilkkua oikein, kun sinua ollaan ohittamassa
Kysymys: Miten käytän auton ilmastointia oikein?
Vastaus: Auton ilmastointi on paitsi mukavuus- myös turvallisuustekijä. Ilmastoinnin käytössä on syytä muistaa muutamia perusasioita, jotta siitä saa parhaan hyödyn irti. Nämä niksit löytyvät auton käyttöohjekirjasta. Toimiakseen moitteettomasti ilmastointikin tarvitsee säännöllistä huoltoa ja puhdistusta.
Kun ilmastointilaite on kytketty päälle, ottaa ilmastointilaitteen kompressori oman osansa moottorin voimantuotosta. Näin ollen ilmastointilaitteen käyttö lisää polttoaineenkulutusta ja päästöjä. Ilmastointi on kuitenkin mainio mukavuus- ja turvallisuusvaruste, jota tuskin kukaan haluaa olla käyttämättä, vaikka nuo edellä mainitut faktat tiedostaakin. Kuljettaja voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että auton ohjaamo ja matkustamo saadaan pidettyä mukavan viileänä kuormittamatta moottoria ja ympäristöä tarpeettomasti.
Auton viilentäminen ennen ajoon lähtöä
Auto kannattaakin helteellä pysäköidä varjoiseen paikkaan, jolloin sen sisätilat eivät lämpene tarpeettomasti. Ennen autoon menoa kannattaa sen matkustamo tuulettaa mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä tämä tapahtuu avaamalla ovet tai ikkunat hetkeksi ennen autoon menoa tai sen käynnistämistä.
Osassa autoja on mahdollisuus myös sivuikkunoiden avaamiseen pitämällä kauko-ohjainavaimen ovenavauspainiketta pitkään painettuna. Näin tuuletus saadaan käynnistettyä, vaikka itse ei vielä ollakaan auton luona. Tähän toimintoon liittyvät kuitenkin omat vaaransa. Mikäli avaimessa oleva avauspainike painuu pohjaan itsestään, avaimen ollessa taskussa, saattavat ikkunat aueta kuljettajan asiaa huomaamatta. Tällöin auto altistuu ilkivallalle ja säiden armoille. Tästä syystä olen jo useammasta omasta autostani deaktivoinut tämän toiminnon auton asetusvalikoista.
Mikäli autossa on polttoainetoiminen lisälämmitin, saa sen usein kytkettyä ns. tuuletustoiminnolle. Kun tämän toiminnon aktivoi lämmittimen asetuksista, saa auton puhaltimen puhaltamaan ulkoilmaa sisälle autoon polttoainetoimisen lisälämmittimen kaukosäätimestä painamalla. Toiminto ei tietenkään hyödynnä auton ilmastointilaitetta, koska moottori ei ole käynnissä, vaan puhaltaa ainoastaan ulkoilmaa sisälle autoon. Toki ulkoilman siirtäminenkin autossa kuumenneen tilalle viilentää autoa jo muutaman asteen siedettävämmäksi ja vähentää näin ilmastointilaitteen ponnistelua auton käynnistämisen jälkeen.
Ethän jätä jääkaapin ovea auki?
Ikkunoita ei kannata pitää auki ajon aikana, jos ilmastointilaite on kytkettynä päälle. Mikäli näin toimii, jäähdytetty ilma pääsee harakoille. Oikeastaan toimintaa voi verrata siihen, että pitäisi jääkaapin ovea auki - energian haaskausta siis. Monissa autoissa automatiikka kytkeekin ilmastoinnin pois päältä, jos ikkuna tai kattoluukku avataan. Mikäli omassa autossasi automatiikka ei tätä tee, jää asia kuljettajan vastuulle.
Ilmanvirtauksen ja –lämpötilan järkevät säädöt
Jotta ilmastoinnin tuottama kylmä ilma saataisiin mahdollisimman tehokkaasti autoon sisälle, kannattaa kojelaudan kaikki ilmasuuttimet avata auki.
Useissa autoissa on jäähdytettävä hansikaslokero tai keskikonsolilokero, joka hyödyntää ilmastointilaitetta. Mikäli näissä ei ole mitään jäähdytettävää, ei kylmää ilmaa kannata turhaan ohjata niihin vaan matkustamoon.
Ilmasuuttimia ei kuitenkaan kannata suunnata puhaltamaan suoraan kohti itseä. Väärällä ilman suuntauksella tai lämpötilan säädöllä saa paikat kolottamaan, kurkun kipeäksi ja varman kesäflunssan.
Automaatti-ilmastoinnin suosituslämpötila on 22 astetta. Manuaali-ilmastoinninkin lämpötilaa voi säätää auton lämmönsäätimestä, vaikka siinä ei astelukuja olisikaan merkittynä.
Auton viilentymistä voi nopeutta kytkemällä sisäilmankierron päälle. Tämä on kuitenkin syytä muistaa kytkeä pois päältä viimeistään siinä vaiheessa, kun haluttu sisälämpötila on saavutettu. Jos sisäilmankierto jää päälle pidemmäksi aikaa, muuttuu auton sisäilma tunkkaiseksi, jolloin kuljettaja alkaa väsyä tarpeettomasti. Myös auton lasit huurtuvat herkemmin sisäilman kierron ollessa päällä.
Ilmastointi tarvitsee säännöllistä ja huolellista huoltoa
Auton ilmastointihuolto tulisi teettää vähintään kahden vuoden välein. Ilmastointihuolto ei kuulu auton varsinaiseen huolto-ohjelmaan, joten se on huomattava tilata lisätyönä.
Huollon yhteydessä järjestelmästä poistetaan vanha kylmäaine ja öljy. Sen jälkeen järjestelmä kuivataan alipaineella. Kuivauksella pyritään ehkäisemään korroosiota järjestelmässä. Ilmastoinnin huoltolaite tarkastaa myös järjestelmässä mahdollisesti olevat vuodot.
Kuivauksen jälkeen vanha, suodatettu kylmäaine palautetaan järjestelmään. Sekaan lisätään tarvittava määrä uutta kylmäainetta. Huoltolaite syöttää järjestelmään myös öljyä, jonka tehtävä on voidella kompressoria. Lisättävien aineiden mukana on myös väriainetta, joka helpottaa mahdollisten vuotokohtien paikannusta UV-valolla.
Huolellisesti tehty ilmastointihuolto kestää noin tunnin. Markkinoilla on myös toimijoita, jotka mainostavat ns. ”ilmastoinnin täyttöhuoltoa”. Tämä on yleensä vajaan puolen tunnin mittainen toimenpide. Täyttöhuollossa tehdään yleensä samat, edellä kuvatut työvaiheet perusteellista kuivausta lukuun ottamatta.
Aikaa vievä järjestelmän kuivaus on kuitenkin tärkeä toimenpide eikä sitä tulisi jättää tekemättä. Kosteus järjestelmässä aiheuttaa korroosiota, jonka seurauksena ilmastointilaitteen kompressori saattaa vaurioitua. Kuluttajan on hyvä tiedostaa tämä. Muutaman kympin rahansäästö ja puolentunnin ajansäästö saattavat kostautua myöhemmin usean sadan euron kompressoriremonttina.
Raitisilmasuodatin on vaihdettava säännöllisesti
Ilmastointihuollon lisäksi on tärkeää vaihtaa raitisilmasuodatin säännöllisesti huolto-ohjelman mukaan – mielellään jokaisessa huollossa. Raitisilmasuodatin estää ilmassa olevia bakteereja ja epäpuhtauksia pääsemästä höyrystinkennolle, joka kosteana on varsin otollinen kasvualusta homeelle.
Mikäli hometta alkaa muodostua kennolle, puhaltaa auton puhallin tätä homepölyä autoon sisälle. Eri ihmiset reagoivat homeelle eri tavoin. Osa ei saa oireita ollenkaan – osa sen sijaan herkistyy hyvinkin äkkiä. Oireina voi olla jatkuva yskä, nuha, hengenahdistus tai vaikka ihottuma. Yleensä hyvä merkki kennon homehtumisesta on tunkkainen ilma autossa sisällä.
Harkitse myös desinfiointia
Kenno ja ilmakanavat olisi hyvä puhdistaa säännöllisesti, vaikkei tunkkaisuutta esiintyisikään – esimerkiksi aina ilmastointihuollon yhteydessä. Tähän riittää yleensä auton sisään räjäytettävä desinfiointipanos ja auton käyttäminen paikallaan sisäilmaa kierrättäen. Toimenpiteen päätteeksi auto on tuuletettava huolellisesti desinfiointipanoksen yhteydessä toimitettujen ohjeiden mukaisesti. Desinfiointi on usein mahdollista tilata ilmastointihuollon tekevästä korjaamosta.
Hankalammissa tapauksissa pelkkä desinfiointipanos ei enää riitä vaan on turvauduttava esimerkiksi höyrystinkennon ja raitisilmakanavien otsonointiin tai sitäkin laajempaan puhdistukseen.
