Hautausmaalla on luonnollisesti luita. Nummi-Pusulassa luihin törmättiin hautaustilanteessa, kun vainajan omaiset lapioivat maata arkun päälle. MTV3:lle tulleen vinkin mukaan maakasasta olisi kurkistellut jopa pääkallo.
– En usko, että ihan pääkalloa löytyi. Luunkappaleita voi löytyä, vaikka se ylös nostettu maa pyritään aina käymään läpi niiden varalta, sanoo haudan kaivanut Pusulan seurakunnan seurakuntamestari Harri Sojanto.
Kyseisen hautapaikan mahdolliset luut ovat peräisin jopa 1800-luvulta. Nykyään haudan peittävät seurakunnan henkilökunta.
– Hautakirjanpidon mukaan kyseiseen paikkaan ei ole haudattu 1900-luvun aikana ketään. Nykyään on myös harvinaista, että omaiset peittävät arkun osittain itse. Olisin käynyt tutkimassa maan vielä kerran jos olisin tiennyt. Etenkin, kun hautapaikkasta joutui sortuman takia kaivamaan maata tavallista enemmän, Sojanto pohtii.
Pusulan seurakunnan kirkkoherra Olli Pakalénin mukaan tapahtuma ei häirinnyt toimitusta, eikä luita edes näkynyt.
– En nähnyt luita itse toimituksessa, eikä kukaan edes kertonut minulle tapahtumasta, hän kertoo.
Isot luut maatuvat hitaasti
– Se on selvää, että isompien luiden maatuminen kestää pitkään. Ohjeena on, että kun hauta avataan uudelleen, luut suojataan kaivuun ajaksi ja laitetaan haudan pohjalle ennen uutta vainajaa, kertoo Kirkkohallituksesta maankäyttöpäällikkö Harri Palo.
Suomessa hautausmaita on lähes 3500 hehtaaria. Tilastot kertovat myös, että hautauksia tehtiin Suomen evankelisluterilaisissa seurakunnissa esimerkiksi vuonna 2010 vajaa 50 000. Valtaosa suomalaisista haudataan yhä evankelisluterilaisille hautausmaille. Hautasmäärät ovat pikku hiljaa nousemassa ikääntyvän väetön takia.
– Minun käsitykseni mukaan hautojen uudelleenkäyttö on normaali käytäntö nykyään. Etenkin keskusta-alueilla maankäyttö rajoittaa hautausmaiden laajentamista. Haudan uudelleenkäyttö riippuu tietenkin aina vainajan omaisten tahdosta, toteaa Palo
Tuhkaus yleistynyt
Hautaustoimilaki uudistui vuonna 2004. Nykyään laki edellyttää, että seurakunnat seuraavat hautojen hallinta-aikoja. Kun aika on päättymässä, seurakunta kysyy hautaoikeuden haltijalta, jatketaanko hallinta-aikaa vai ei.
– Nykyään tuhkahautaus on yleistynyt kovasti. Tämä helpottaa myös hautojen uudelleenkäyttöä, koska tuhka-uurnaa ei haudata samaan syvyyteen, mitä arkku, Palo kertoo.
Evankelisluterilaisessa seurakunnassa oikeus hautaan luovutetaan aina määräajaksi. Aika voi olla enintään 50 vuotta kerrallaan. Tavallisimpia ovat 25–50 vuoden määräajat. Vuonna 2010 aiemmin lunastettuihin arkkuhautoihin haudattiin 19 735 vainajaa.
(MTV3)