Kai Pelkonen uskoo, että koira pitää ottaa jotakin tarkoitusta varten. – Onko koira sellainen harrastus, johon olet valmis käyttämään kymmenen tuhatta tuntia? Pelkonen kysyy.
Kai Pelkonen uskoo, että koiralla pitää olla perheessä tehtävä. Ihmiset ottivat alun perinkin koiria laumansa jäseneksi siksi, että niistä oli hyötyä – eivät siksi, että koiraa on pakko käyttää ulkona vartin ajan ennen kuntosalitreenejä.
– Sanon, että koira tulisi aina ottaa jotain aktiivista tarkoitusta varten. Se tarkoittaa, että koira on aktiivinen harrastus, Pelkonen kuvaa.
Hän on filosofian tohtori ja dosentti sekä koirien käytösneuvoja Onnellinen koira -käytösklinikalla. Hän on työskennellyt myös Maa- ja metsätalousministeriössä suomalaisen ja EU-eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen parissa.
"Aika, jota voimme käyttää koiraan, on rajallinen"
– Kaupunkilaiset ovat usein kodin ulkopuolella töissä. Meillä aika, jota voimme käyttää koiraan, on rajallinen. Meillä on hirveä määrä harrastuksia, jos nyt kutsutaan esimerkiksi television katselua, konserteissa ja elokuvissa käyntiä ja kavereiden kanssa oluella istumista harrastuksiksi. Silloin aktiivisen, alkukantaisen tai toimintatyypin koiran ottaminen usein tarkoittaa koiralle hyvin niukkavirikkeistä ja rajattua elämää, Pelkonen sanoo.
Rajattua elämää elävä koira ei Pelkosen mukaan saa toteuttaa potentiaaliaan.
– Jos ajatellaan vaikkapa valjakkokoiria, niin minä uskon, että valjakkokoira ei ole ihan niin onnellinen ollessaan kerrostaloasunnossa ja kävellessään kolme kertaa päivässä tunnin lenkin puolentoista metrin hihnassa kuin se koira, joka saa vapaasti käyttää kaikkia fyysisiä ja sosiaalisia taitojaan ryhmässä ja laumassa, tehdessään sitä, mitä sen ikiaikaiset geenit ovat valikoineet ikään kuin sen synnynnäisiksi tarpeiksi.
