Mainos

Harkitsetko koiran ottamista? Muista 10 000 tunnin sääntö: "Koira on aktiivinen harrastus"

1:05

Kai Pelkonen uskoo, että koira pitää ottaa jotakin tarkoitusta varten. – Onko koira sellainen harrastus, johon olet valmis käyttämään kymmenen tuhatta tuntia? Pelkonen kysyy.

Kai Pelkonen uskoo, että koiralla pitää olla perheessä tehtävä. Ihmiset ottivat alun perinkin koiria laumansa jäseneksi siksi, että niistä oli hyötyä – eivät siksi, että koiraa on pakko käyttää ulkona vartin ajan ennen kuntosalitreenejä.

– Sanon, että koira tulisi aina ottaa jotain aktiivista tarkoitusta varten. Se tarkoittaa, että koira on aktiivinen harrastus, Pelkonen kuvaa.

Hän on filosofian tohtori ja dosentti sekä koirien käytösneuvoja Onnellinen koira -käytösklinikalla. Hän on työskennellyt myös Maa- ja metsätalousministeriössä suomalaisen ja EU-eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen parissa.

"Aika, jota voimme käyttää koiraan, on rajallinen"

– Kaupunkilaiset ovat usein kodin ulkopuolella töissä. Meillä aika, jota voimme käyttää koiraan, on rajallinen. Meillä on hirveä määrä harrastuksia, jos nyt kutsutaan esimerkiksi television katselua, konserteissa ja elokuvissa käyntiä ja kavereiden kanssa oluella istumista harrastuksiksi. Silloin aktiivisen, alkukantaisen tai toimintatyypin koiran ottaminen usein tarkoittaa koiralle hyvin niukkavirikkeistä ja rajattua elämää, Pelkonen sanoo.

Rajattua elämää elävä koira ei Pelkosen mukaan saa toteuttaa potentiaaliaan.

– Jos ajatellaan vaikkapa valjakkokoiria, niin minä uskon, että valjakkokoira ei ole ihan niin onnellinen ollessaan kerrostaloasunnossa ja kävellessään kolme kertaa päivässä tunnin lenkin puolentoista metrin hihnassa kuin se koira, joka saa vapaasti käyttää kaikkia fyysisiä ja sosiaalisia taitojaan ryhmässä ja laumassa, tehdessään sitä, mitä sen ikiaikaiset geenit ovat valikoineet ikään kuin sen synnynnäisiksi tarpeiksi.

Koira vie kymmenen tuhatta tuntia aikaasi

Ihmisillä ei ole jokapäiväisessä elämässä syntyjään aivan samanlaisia tarpeita kuin koiralla. Pelkonen uskoo, että nykymaailmassa koira joutuukin monenlaisten haasteiden eteen.

– Minulla oli aikanaan sellainen melko realistinenkin tapa sanoa, että jos haluat ottaa koiran, niin mieti, onko se sellainen harrastus, johon olet valmis käyttämään tulevan elämäsi aikana kymmenen tuhatta tuntia, halusit tai et, Pelkonen kuvailee.

– Kymmenen tuhatta tuntia kymmenen vuoden aikana ei ole yhtään yliarvioitu määrä. Jos et sitä tee, niin silloin koiran ottaminen on harrastus, jota et oikeasti harrasta, etkä koskaan käytä koiran potentiaalia. Se on kuin ostaisi formula-auton sen takia, että haluaa formula-auton, eikä koskaan käy ajamassa radalla oikein kunnolla eikä siis käytä sen ominaisuuksia. Jotenkin se menee hukkaan. Mutta se Formula 1 ei tunne mitään, kun se seisoo tallissaan. Koira tuntee todennäköisesti jonkinlaista ahdistusta, jos sillä ei ole mitään tai vain hyvin niukasti oikeaa tekemistä.

Anna koiran käyttää aivojaan

Pelkonen kehottaakin miettimään, onko koiralle aidosti jokin käyttö perheessä. Ulkomuodon ihailua hän ei pidä käyttönä.

– Koiraa ei pitäisi ottaa pelkästään siihen tarkoitukseen, että koira on kivan näköinen. Se voi ehkä johtaa kohtuullisen mukavaan elämään joillakin passiivisemman luonteenlaadun omaavilla koiralla, mutta se voi myös johtaa siihen, että koira turhautuu, kun sen kanssa ei harrasteta muuta kuin ihastellaan, miten suloinen se on, Pelkonen sanoo.

Kuinka moni meistä pysyisi irrallaan juoksevan koiran matkassa? Melko harva, Pelkonen muistuttaa.

– Ihminen, joka harrastaa maratonia tai suunnistusta, saattaa pysyä jonkun matkaa, mutta lähes jokaisen koiran sisäinen liikkumistarve ja toiminnan tarve on paljon suurempi kuin mitä ihminen yleensä pystyy tarjoamaan, hän sanoo.

Koiran tarpeita tulisi täydentää hyödyntämällä sen mentaalikapasiteettia.

– Opettamalla sille kaiken maailman hyödyllisiä ja hauskoja temppuja, joilla koira saa käyttää aivojaan myös ongelmanratkaisuihin ja uuden oppimiseen.

Tee koirastasi hyvä kadonneen esineen noutaja

Koiraa voi pyytää esimerkiksi etsimään luontoon tunti aikaisemmin vedettyä hajujälkeä. Kun jäljen lopusta löytyy esine, se vaihdetaan esimerkiksi koiran suosikkileluun ja koiraa kehutaan ja palkitaan.

– Näin koirasta saadaankin oheistuotteena erittäin hyvä kadonneen esineen noutaja, kun lenkille on vaikka pudonnut hattu tai hanska.

Pelkonen itse on jo 30 vuotta opettanut koiransa etsimään kadonneita esineitä.

– Jos minulta jokin putoaa lenkillä, niin sanon määrätyllä äänensävyllä koiran nimen ja vaikkapa "hanska hävisi", jolloin koira tietää, että nyt siltä on jotain tippunut. Kun sanon "etsi", koira lähtee palaamaan kävelyjälkeä ja kääntää nenän hanskanhaisteluasentoon. Tultuaan kohteen kohdalle koira nappaa sen suuhunsa, juoksee äkkiä istumaan eteeni ja saa ylenpalttisen kiitokset, Pelkonen kuvaa.

– Tämä oli kerran hyvin kriittinen taito, kun avaimet olivat pudonneet sänkipellolle ja huomasin sen vasta muutama minuutti sen jälkeen. Sänkipellolla minulla ei ollut mitään mahdollisuutta löytää omia jälkiäni takaisin siihen, missä olin. Laitoin koiran liikkeelle, ja minuutin päästä avainnippu oli kädessä. Siinä oli auton avain, kodin avain ja vastaanoton avain. Se on hauska ja hyödyllinen taito.

"Koiralle on kivaa, kun se kokee toimivansa lauman hyödyllisenä jäsenenä"

Pelkonen on opettanut koiransa myös tottelemaan pyyntöä "vie viesti". Koiran pantaan kiinnitetään pieni pussukka, johon pannaan viestilappu; sitten koiraa pyydetään esimerkiksi käskyllä "vie viesti mammalle".

– Silloin ei umpimetsässä tarvitse huudella tai miettiä, miksi en kuule vaimosta mitään ja kuulikohan se nyt huutoni. Nämä ovat hirveän hauskoja, jossain vaiheessa myös hyödyllisiä tehtäviä.

Hän kehottaa kuvittelemaan tilanteen: olet marjametsässä. Kännykästä loppuu virta, tulee pilvistä. Yhtäkkiä et enää tiedä, mihin suuntaan pitäisi mennä.

– Koira tulee luoksesi ja heiluttaa häntää. Laitat kaulapantaan taluttimen ja sanot "vie viesti iskälle". Koira lähtee menemään ja vie sinut tasan sinne, missä miehesi on. Pidän tätä jopa hengenpelastusmitalin arvoisena, jos ihminen on pahasti eksynyt eikä tiedä, missä muut ovat. Ja koiralle on todella kivaa, kun se kokee toimivansa lauman hyödyllisenä jäsenenä, kun ihmiset aidosti ihailevat sitä sen suorituksista, Pelkonen sanoo.

– Siksi käytösklinikkani nimi on Onnellinen koira: tavoitteena on, että minä autan omistajaa ymmärtämään tätä koirayksilöä. Kun hän osaa toimia koiransa kanssa tasapainoisesti yhdessä, silloin heidän yhteiselämänsä tarkoitus tulee täytettyä. Molemmat osapuolet ovat toisilleen iloksi ja hyödyksi, ja voivat olla onnellisia yhdessä.

2:15

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.