Hapanvelli on virolahtelaisten ikioma perinneruoka, jonka hyvä maku on syöjän suussa. Hapanvelliä kuvaillaan syntyseudullaan monimielisesti arvoitukselliseksi ruoaksi. Sen makua onkin turha yrittää kuvata sanoin. Hapanvellistä joko pitää tai sitä ei suuhunsa toista kertaa pane.
Virolahtelaisuuden syvimpään olemukseen hapanvelli sen sijaan osuu kiistatta. Se synnytti ensin pitäjän vellijuhlan ja siitä urkeni viikonvaihteessa päättyvä Vironlahti-viikko. Hapanvelli oli se punainen lanka, joka nivoi yhteen viikon tapahtumat.
Hapanvellin keittäjät kilpailivat viikolla ja kiikuttivat keitoksistaan näytteet litran kannellisissa purkeissa kunnantalolle velliraadin maisteltavaksi. Tänä vuonna parhaimman hapanvellin mestarikeittäjäksi arvioitiin emäntä Raili Iivari Pyterlahdesta. Hän oli mestari myös vuonna 1995. Vuosikymmenien taidolla tehtyä voittajavelliä pidettiin aromirikkaana ja selväpiirteisenä. Joidenkin raatilaisten mielestä sen maku olisi tosin saanut olla vahvempi.
Yksinkertainen perusresepti
Virolahtelaisten mukaan kenen tahansa sopii sekä valmistaa että maistaa hapanvelliä. Se osoittaa heidän mukaansa perinteiden voiman, sillä vellin arvostus on säilynyt läpi aikojen. Hapanvellin perusresepti on yksinkertainen:
3 dl herneitä 1 1/2 l vettä3/4 l perunalohkoja1/2 l hapantaikinan juurta sekäsuolaa maun mukaanHerneet laitetaan likoamaan edellispäivänä ja keitetään seuraavana päivänä liotusvedessään melkein kypsiksi. Lisätään perunalohkot. Niiden ollessa puolikypsät lisätään hapantaikinan juuri. Maustetaan. Keitetään kypsäksi eli kunnes perunat ja herneet ovat aivan kypsiä.Sitten vain maistelemaan.
Hapanvellin makuja on yhtä monta kuin on keittäjiäkin. Jo siksi hapanvellin hyvyys on syöjän suussa. Voi siihen ihastuakin.
(MTV3-STT)