Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut toimittaja ja kirjailija Hanna Jensen kertoi omista kokemuksistaan muistisairaan omaisena.
Toimittaja Hanna Jensenin oma isä sairasti Alzheimerin tautia. Sairaudesta tietoa etsiessään Jensen tutustui amerikkalaisen sosiaaliterapeutti Naomi Feilin 1960-luvulla kehittämään metodiin Alzheimer-potilaiden kohtelusta ja kiinnostui siitä.
– Feil oli työskennellyt vanhusten kanssa ja todennut, että meidän ei pitäisi yrittää vetää muistisairaita meidän terveiden maailmaan, koska se ei toimi eikä siitä ole hyötyä, vaan meidän pitäisi sukeltaa heidän maailmaansa, Jensen kertoo.
Yksi lähtökohta metodissa on se, että sairaita arvostetaan, ei tuomita tai epäillä. Jensen kertoo Feilin antaneen konkreettisia neuvoja.
– Kun muistisairas vaikka sanoo yhtäkkiä hermostuneena ja huolestuneena, että minun pitää lähteä keräämään kananmunat, niin emme tuomitsisi sitä ja sanoisi: etkö tiedä missä olet, ei täällä ole kanoja tai kananmunia? Vaan niin, että olitko se sinä, joka aina keräsi ne kananmunat?
Näin kohtaaminen saataisiin lämpimäksi ja läheiseksi, eikä muistisairaan tarvitsisi jatkuvasti tuntea, että hän ei muista ja jollain lailla mokaa.
Vastaavasti muistisairaalle, joka virheellisesti väittää vaikka työskennelleensä jonkun kanssa samassa työpaikassa, voi Hensenin mukaan sanoa: "tuntuupa mukavalta, että teidän mielestänne minä olen tuttu."
Klikkaa kuvaa ja katso lähetyksestä, mitä Hanna Jensen kertoi isänsä Alzheimerin taudista.
Studio55.fi