Uralla eteneminen edellyttää usein myös sosiaalisten tilanteiden hallintaa ja itsensä voittamista – mistä ujo ihminen kerää rohkeutta esiintyä muiden edessä tai johtaa kokousta?
Työssä eteneminen tarkoittaa usein myös uusien sosiaalisten tilanteiden hallintaa, esimerkiksi esiintymistä ja kokouksissa puhumista. Ujolle se voi olla painajainen – tai sitten ei.
Kati Tiirikaisen Ujon urakirja -teoksen mukaan jokainen ujo ei välttämättä pelkää esiintymistä, vaikka se onkin yleistä.
– Moni ujo selviytyy hienosti vaikkapa luennoimisesta tietyn kaavan mukaan isolle auditoriolle ihmisiä; eihän se edellytä henkilökohtaista avautumista tai läheistä kontaktia ihmisten kanssa, Tiirikainen kirjoittaa.
Tiirikaisen mukaan toiseksi yleisin pelko on tutkimusten mukaan julkinen puhuminen ja osa suomalaisille tyypillistä vaatimattomuutta on pysytellä taka-alalla, minkä vuoksi lavalle astelu ei ole luonnollinen ajatus.
– Oli jännittäminen voimakasta tai siedettävää, tärkeää on muistaa, ettei jännittyneisyyttä ole mahdollista purkaa kokonaan, eikä kyse ole sairaudesta tai omituisuudesta.
Tiirikainen muistuttaa, että kyseessä on elimistön luonnollinen vireystila, mutta silläkin on rajansa: ei ole hyvä, jos vireystila vie yöunet ja painaa mieltä jo kuukautta ennen esiintymistä.
Kirjassa Tiirikainen pohtii esiintymisjännitystä myös uudelta kantilta: miksi se pitäisi piilottaa? Suomessa myönteinen palaute tarkoittaa sitä, ettei jännittämistä huomaa, mutta miksi tunne pitäisi piilottaa?
