Hämärää leipää: Jauhojen alkuperämaata ei välttämätöntä ilmoittaa!

Paikallisessa marketissa on myynnissä leipää, jota mainostetaan paikallisleipomon tuotteeksi. Kuinka kuluttaja voi varmistua siitä, että leipä on paikallista viljasta pakkaukseen asti? On hankala olla aivan varma, että tuote on lähiruokaa tai edes suomalaista alkuperää.

– Valmistajien ei ole aivan välttämätöntä ilmoittaa muun muassa viljan ja jauhojen alkuperämaata, ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi muistuttaa.

– Varmasti selkein tapa on varmistua, jos tuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki. Se merkki kertoo, että pääraaka-aine on kokonaan kotimaista.

Syväniemi kehottaa ihmisiä kysymään lisätietoja myyjiltä, jotta voi varmistua tuotteiden kotimaisuudesta.

Peruna, leipä ja marjat suosituimpia lähiruokia

– Marjat ovat helposti saatavilla ja on myös helppo tunnistaa, mistä ne ovat peräisin. Marjanpoimintakulttuuri on hyvässä mallissa. Ihmiset poimivat itse tai ostavat torilta ja kaupoista läheltä poimittuja marjoja.

Syväniemi kertoo myös, että kylissä ja kaupungeissa on runsaasti leipomoita, jotka valmistavat leipänsä itse ja usein lähialueelta saatavista jauhoista.

Syy perunan suosioon lähiruokana on sama kuin marjoilla. Perunaa on myös helposti saatavilla. Suosittuja ja helposti tunnistettavassa olevia lähiruokia ovat myös salaatit, tomaatit ja kurkut.

Säilö sesongin herkut

Lähiruokaa syödessä kannattaa kiinnittää huomiota sesonkituotteisiin. Syväniemen mukaan sesonkituotteiden syöminen on ympäristöystävällistä ja kukkarolle sopivaa.

Jos sesonkituotteista haluaa nauttia myös muina vuodenaikoina, voi niitä esimerkiksi pakastaa tai säilöä joillain muilla keinoilla. Ruokakulttuuriasiamiehen mukaan kellarikulttuuri on heräämässä ja ihmiset opettelevat muun muassa säilyttämään juureksiaan itse.

Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

Lähde: Deski

(MTV3)