Huumorin ja naurun terveysvaikutukset voivat kuulostaa hömpältä, mutta hyvä huumorintaju voi pidentää ikää jopa seitsemällä vuodella. Työterveyspsykologi ja sairaalaklovnien toiminnanjohtaja kertovat millaisia positiivisia vaikutuksia huumorilla on terveyteen ja miten huumorin terveyshyödyistä saa kaiken irti.
Huumorin tutkimuksessa on saatu kiistatonta näyttöä siitä, että hyvä huumorintaju vaikuttaa positiivisesti terveyteen. Positiivisten terveysvaikutusten listalla on huumoria tutkineen psykologian tohtorin Paavo Kerkkäsen mukaan muiden muassa vahvistunut immuniteettijärjestelmä, allergiaoireiden lievittyminen ja parantunut erektio.
Huumori ehkäisee Kerkkäsen mukaan myös sydänsairauksia, sillä se laskee osalla ihmisistä pulssia ja verenpainetta ja parantaa kolesterolin laatua. Naurun voisi siis sanoa rentouttavan - ihminen sietää Kerkkäsen mukaan jopa kipua paremmin, kun on keskittynyt johonkin humoristiseen.
– Vaikutukset ovat yleensä lieviä ja niiden kesto on lyhytaikainen, mutta tulokset ovat kiistattomia, Kerkkänen huomauttaa.
Sairaalaklovnien toiminnanjohtaja Aino Viertola kertoo, että käytännön kokemukset käyvätkin käsi kädessä tutkimustulosten kanssa:
– Kun elimistö käy muutenkin kierroksilla, iloisella mielellä on vaikutusta. Ilo on voimakas tunne, joka rentouttaa ja laskee verenpainetta, ja siten lisää hyvinvointia. Iloiset ajatukset saavat suhtautumaan tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Kerkkänen kertookin, että itsensä huumorintajuiseksi arvioivilla ihmisillä on usein monia myönteisiä ominaisuuksia ja he elävät jopa seitsemän vuotta huumorintajuttomia pidempään.
– Huumorintajuisuuden on todettu liittyvän moniin muihin positiivisiin ominaisuuksiin kuten iloiseen elämänasenteeseen ja toiveikkuuteen. Hyvällä mielellä ja rentoutumisella on myönteisiä vaikutuksia lähes kaikkeen.
Vaikeuksista voittoon
Lähes kaikilla ihmisillä on edellytykset käsitellä myös vaikeita asioita humoristisesti. Selviytymistyyppinen huumori on Kerkkäsen mukaan yksi huumorin perusosa-alueista.
– Yksi huumorintajun osa-alue on coping-huumori. Ihminen käy vastoinkäymisiä etukäteen tai jälkikäteen läpi humoristisesti, se tapahtuu automaattisesti. Tällainen käsittely asettaa negatiivisen kokemuksen oikeisiin mittasuhteisiin, Kerkkänen selittää.
– Vaikeisiin asioihin ei aina tarvitse tieten tahtoen suhtautua huumorilla. Tärkeää on huomata, että niiden rinnalla voi pitää positiivisia ja humoristisia asioita. Sairaalaklovnitoimintaan kuuluukin, että käännetään asioita päälaelleen ja katsotaan niitä toisesta tulokulmasta, täydentää Viertola.
Uudet näkökulmat tuttuihin asioihin ovat myös Kerkkäsen mukaan huumorintajun ydinainesta, jota harjoittamalla omaa huumorintajuisuuttaan on myös mahdollista parantaa. Huumorintajuisuuden parantaminen edellyttää Kerkkäsen mukaan muitakin laajoja muutoksia elämänasenteessa.
– Täytyy luopua kiireestä ja pystyä pysähtymään, jotta huumorintajua pystyy hyödyntämään. Pitää myös luopua valittamisesta ja kauhistelusta.
– Tärkeää on uskaltaa olla itsensä niin, ettei yritä liikaa, ja kehittää omia havaintojaan. Pitää unohtaa itsensä ja olla kiinnostunut muista.
Studio55.fi/Juulia Jaulimo
Kuva Colourbox.com