Hallituslähde MTV Uutisille: Nyt on vasemmistopuolueiden vuoro tulla vastaan työllisyyskysymyksissä

Hallitus etsii kuumeisesti toimia, joilla nostaa työllisyysastetta 75 prosenttiin tällä hallituskaudella.

Tämä tarkoittaa yhteensä 60 000 uutta työpaikkaa. Puolet näistä, eli 30 000 työpaikkaa, pitää olla tiedossa ensi elokuun budjettiriihessä. Muuten hallituksen täytyy leikata menoja, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023.

Seitsemässä työryhmässä pohditaan toimia, mutta mitään uutta konkreettista tulosta ei olla vielä saatu aikaiseksi. 

Hallitus kokoontuu huomenna iltakoulun sijaan päiväkoulun merkeissä ja kuulee työllisyystyöryhmien etenemisestä.

Eduskunta on vielä istuntotauolla ja sen takia kaikki viisi hallituspuoluetta tapaavat jo puoliltapäivin Säätytalossa.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoi jo tammikuun puolessavälissä, että huomisessa kokouksessa ei tehdä varsinaisia päätöksiä, vaan hallitus saa tilannekatsauksen kaikilta seitsemältä työryhmältä.

Tämän jälkeen hallitus evästää tarvittaessa ryhmiä. Odotukset eivät ole kovin korkeat huomisen kokouksen suhteen, mitä tulee konkreettisiin uusiin keinoihin ja työllisyyslukuihin.

– Vaikean työmarkkinatilanteen takia on erittäin hankalaa tällä hetkellä keskustella mistään suuremmista työllisyystoimista, toteaa eräs hallituslähde MTV Uutisille.

Vasemmistopuolueiden tultava vastaan

Toisen hallituslähteen mukaan tehtiin virhe, kun hallitusohjelmassa ei kytketty aktiivimallin perumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen. 

– Vasemmistoliitto ja SDP ovat saaneet sen verran paljon asioita läpi. Aktiivimallin perumisen lisäksi hallitus on panostanut sosiaalietuuksiin, jotka eivät olleet muiden puolueiden ohjelmissa, hallituksesta muistutetaan.

Hallituslähde viittaa muun muassa eläkkeiden nostamiseen. Vaikka hallitus ei ole toteuttanut kuuluisaa vappusatasta, pienimpiä eläkkeitä on nostettu.

Myös sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on blogissaan maininnut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen yhtenä keinona, jota hallituksen täytyy pohtia. 

Hallituksen vasemmistopuolueet eivät ole olleet kovin innoissaan työttömyysturvan porrastamisesta, mutta hallitus todennäköisesti keskustelee myös tästä huomenna iltakoulussaan. 

Hallituksessa arvioidaan, etttä porrastus voisi tuoda 10 000 – 20 000 työpaikkaa lisää.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen voi kuitenkin myös nostaa työttömyysturvan kustannuksia koska työttömyysturva olisi korkeampi työttömyysjakson alussa.

Hallituksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on julkisen talouden tasapaino vuoteen 2023 mennessä.

– Jos työttömyysturvakustannukset nousevat liian paljon tämä vaikuttaa julkiseen talouteen negatiivisella tavalla.

Ikääntyneiden työttömyysturvaa on myös pöydällä eli hallitus miettii eläkeputken alarajan nostamista vuodella työllisyysasteen nostamiseksi.

Kotihoidontuki mahdollinen kiistakysymys

Hallitusohjelmassa on kirjattu, että kaikki keinot työllisyysasteen nostamiseksi pitää käydä läpi. Siksi useampi puolue haluaa myös tarkastella kotihoidontuen lyhentämistä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Esimerkiksi keskusta ei halua koskea itselleen tärkeään tukeen.

Kotihoidontuen leikkaus puolella vuodella nostaisi vain vähän työllisyysastetta. 

– Kotihoidontuen leikkauksen vaikutus työllisyyteen on sen verran marginaalinen, ettei kannata ruveta riitelemään tämän takia, eräs hallituslähde sanoo.

Tuula Haatainen on tuonut ryhtiä

Joulukuussa monet työryhmän jäsenet arvostelivat, että poliittinen ohjaus, selkeiden aikataulujen ja tavoitteiden asettaminen työryhmille on puuttunut.

Työministeri vaihtui samalla, kun Sanna Marinista (sd.) tuli pääministeri. Uusi työministeri Tuula Haatainen saa kehuja hallituskumppaneiltaan.

– Haatainen on yllättänyt positiivisesti. Hän on ohjannut ryhmiä paremmin ja tavannut eri osapuolia aktiivisesti, hallituslähteet toteavat.

Ensi viikolla pidettävässä kahden päivän seminaarissa hallitus käsittelee työllisyyskeinojen lisäksi, millä toimilla se pääsee kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiinsa. Hallituksen tavoite on tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035.

Lue myös:

    Uusimmat