THL:n tutkimuspäällikkö: Kotihoidontuen leikkaamisella vain marginaalinen vaikutus työllisyyteen – ratkaisevaa on tarjolla olevat työpaikat ja koulutus

Perheistä 35 % nostaa kotihoidontukea alle seitsemän kuukautta. Vain kymmenen prosenttia käyttää kotihoidontukea, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Tämä pätee Hannaan ja hänen ystäviin.

– Minä en itse asiassa tunne ketään, joka olisi ollut kotona siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme. Kaikki ovat menneet noin kahden vuoden ikäisenä päiväkotiin ja minun ystäväni ovat palanneet töihin. Sitten on sellaisia tapauksia, että isät ovat olleet kotona. Hyvä jos pystyy jakamaan sen. En usko, että kotihoidontuen pituus vaikuttaa siihen, miten kauan joku on kotona, Hanna miettii.

Pieni vaikutus työllisyysasteeseen

Poliittisessa keskustelussa kotihoidon tukea tarjotaan yhtenä isona keinona nostaa työllisyysastetta. Kelan tuoreiden lukujen mukaan 9900 äitiä nosti kotihoidontukea yli 18 kuukautta vuosina 2017 ja 2018. Heistä neljällä ja puolella tuhannella on työpaikka mihin palata.

5400 äitiä oli siis vailla työpaikkaa. Näistä tuhannella viidelläsadalla oli vain peruskoulutausta, eli he kuuluvat vaikeasti työllistyvään ryhmään.

Jäljelle jää 3900 äitiä, joilla on vähintään ammatillinen koulutus.

Yllä olevassa grafiikassa on käytetty lähteenä Kelan tietoja, jonka pohjalta THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi on tehnyt laskelmat.

Työllisyysaste nousee siis vain 0,1 prosenttiyksikköä, jos nämä äidit työllistyvät.

Äitien työllisyysaste on noussut 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2018, ilman että kotihoidontukeen on tehty muutoksia. Yksi selitys tälle on, että on ollut enemmän työpaikkoja tarjolla.

– Mutta 1-2 vuotiaiden lasten äitien, eli juuri näiden joita koskee kotihoidontuen käyttömahdollisuus, heidän työllisyysasteensa on noussut viisi prosenttiyksikköä. Kaikki tämä on tapahtunut ilman että kotihoidontuelle on tehty yhtään mitään, sen paremmin pituuden tai tuen suuruuden suhteen, Salmi sanoo.

Viime syksynä muun muassa IMF nosti kotihoidontuen leikkaamisen yhdeksi työllisyyskeinoksi.

Miksi IMF pitää tätä tärkeänä työllisyyskeinona?

– Luulen että taustalla on tämä sama, että on väärä käsitys asioista. Eikä ole ehkä ihan tuoreimmat tilastot tai tarpeeksi nyansoidut tilastot ollut käytössä, vaikka ne kyllä ovat saatavilla, Salmi miettii.

Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että kotihoidontuen leikkaaminen ei vaikuta äitien työllisyyteen.

– Kotihoidontuki sinänsä ei ole se ratkaiseva tekijä äitien työllistymisessä, Vaan ratkaisevaa on se, että onko niitä työpaikkoja tarjolla ja toisaalta se, että nämä vähän koulutetut tai kokonaan vailla peruskoulutusta olevat äidit saisivat paremman koulutuksen, Salmi kuittaa.