Hallitus esittää rikoslakiin kahta uutta rangaistuksen koventamisperustetta. Toinen uusi koventamisperuste koskee rikoksia, jotka on tehty osana rikollisjoukon eli käytännössä niin sanottujen katujengien toimintaa.
Rikollisjoukolla tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Alun perin hallitusohjelmassa puhuttiin katujengeistä, ja esitysluonnoksessa termi vaihtui rikollisverkostoksi. Nyt hallitus on päätynyt käyttämään termiä rikollisjoukko.
– Katujengi on puhekielinen termi, joten sitä ei oikein voi lakitekstissä käyttää. Suomen kielestä on pyritty löytämään mahdollisimman kuvaava asiakielinen termi ja päädytty rikollisjoukkoon, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos STT:lle.
Kiriakos sanoo, että koventamisperusteessa ei ole määritelty, mitä ovat ne rikokset, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Hänen mukaansa niin sanottujen katujengien kohdalla puhutaan yleensä huume-, väkivalta, vahingonteko- ja ryöstörikollisuudesta.
Rikollisuuden kuuluminen olennaisesti ryhmän toimintaan tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että rikollisuus ei ole sattumanvaraista.
– Koventamisperusteen piiriin eivät kuulu sellaiset joukot, jotka muodostuvat satunnaisesti ja tekevät satunnaisesti rikoksia, vaan rikosten täytyy olla olennainen osa tämän joukon toimintaa. Se on yksittäistapauksissa tehtävää rajanvetoa, kuinka paljon pitää olla niitä rikoksia.