Hallituksen muistio paljastaa – näillä kriteereillä Suomeen julistettiin koronapoikkeustila: "Välttämättömät toiminnot ovat olennaisesti vaarantumassa"

4:09
Video: Näin terveyskeskusten jonot paisuvat – "Jos et ollut koronapositiivinen jonoon mennessäsi, palatessasi voit olla"

Valtioneuvosto päätti eilen todeta Suomen olevan nyt virallisesti poikkeusoloissa. Tänään julkaistussa liitemuistiossa perustellaan päätöstä.

Sanna Marinin (sd.) hallitus linjasi eilen maanantaina historiallisen rajuista toimista koronaviruksen vastustamiseksi. Ulkorajat sulkeutuvat, koulut menevät kiinni ja yli 70-vuotiaat joutuvat käytännössä karanteeniin.

Käytännön linjaukset eivät olisi mahdollisia, mikäli Suomeen ei olisi todettu poikkeusoloja. Poikkeusolojen toteaminen mahdollistaa valmiuslain käyttöönoton ja siten aiempaa kovemmat keinot.

Millä perusteilla poikkeusolot todettiin? Asia käy ilmi päätöksen liitemuistiosta.

Lienee varsin selvää, ettei maaliskuu 2020 ole ollut Suomelle mikä tahansa maaliskuu. Päätöksen perustelut antavat kuitenkin kiinnostavaa tietoa näkökulmista ja pohdinnoista, joita politiikan huipulla on käyty ihmisten elämää poikkeuksellisella tavalla rajaavaa päätöstä koskien.

Kaksi kriteeriä ratkaisevassa roolissa

Valmiuslaissa poikkeusolot määritellään viidellä kohdalla.

1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;

2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;

3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;

4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä

5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Muistion perusteella Suomen poikkeusolot on julistettu kriteerien 3 ja 5 perusteella. Näitä kriteereitä pohdiskellaan muistiossa myös tarkemmin.

Esimerkiksi WHO:n pandemialuokituksen myötä on itsestään selvää, että koronavirus leviää ja on levinnyt hyvin laajalle. Vastaako tilanne silti kriteerissä 5 mainittua erityisen vakavaa suuronnettomuutta?

Muistiossa käydään läpi hallituksen tilannekuvaa koronan vaikutuksista myös ulkomailla. Tarttuvuus ja "ennakoitavissa oleva kuolemantapausten todennäköisyys" ovat arvion kannalta ratkaisevia.

–  Kuolleisuus erityisesti ikääntyneissä ja eräistä perussairauksista kärsivillä on arvioitu korkeaksi. Vaikka luotettavaa ennakkoarviota sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta ei voida antaa, taudin voidaan katsoa vaikutuksiltaan vähintään rinnastuvan 'erityisiin vakaviin suuronnettomuuksiin' sellaisina, kuin niitä on Suomessa ilmennyt.

"Aiheuttaa erityisen vakavan uhkan väestön toimeentuloon"

Kriteeriä 3, väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat, pohditaan myös pitkälti.

Muistiossa vedotaan eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, jonka lausunnon mukaan esimerkiksi "tavanomaisena pidettävä vakavakaan taloudellinen laskukausi tai laajakaan työtaistelutoimenpide" ei voi johtaa valmiuslain kovien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Koronaviruksen todetaan kuitenkin vaikuttavan monella talouden alueella, alentavan voimakkaasti kaikkea kysyntää ja ennen pitkää lisäävän myös konkursseja ja työttömyyttä.

Suomalaisen yhteiskunnan kannalta välttämättömien toimintojen vaarantumiselle on yritystoiminnan ongelmien takia "vakava uhka".

– Yhteenvetona voidaan todeta, että koronavirus aiheuttaa erityisen vakavan uhkan väestön toimeentuloon ja maan talouselämän perusteisiin. Yhteiskunnan toiminnalle välttämättömät toiminnot ovat olennaisesti vaarantumassa. 

Muistion mukaan tilanne ei ole lähiviikkoina hillittävissä viranomaisten tavanomaisilla toimivaltuuksilla. Poikkeusolojen kriteereistä kaksi täyttyy, ja näin ollen "valtioneuvosto päättää, että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot."

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja