Valmiuslain käyttöönotolle ei tällä hetkellä ole perusteita, mutta tilanne voi heikentyä nopeastikin. Pääministerin mukaan valmiuslain käyttöönoton varalta laaditaan nyt varmuuden vuoksi "luurankoversioita" lakipykälistä.
Pääministeri Sanna Marinilta (sd.) kysyttiin tänään, kauanko hallitus aikoo seurata koronatoimien puremista, vai onko mahdollista, että valmiuslaki otetaan jo pikaisesti käyttöön.
– Vaikka en mielelläni haluaisi ennustaa, sanoisin, että kahden viikon kuluttua näemme, miten nämä rajoitustoimet vaikuttavat, ja voimme tehdä arvioita siitä, onko syytä lähteä vielä painavampiin toimiin, Marin vastasi.
Kuten pääministeri Marinin, myöskään alivaltiosihteeri Timo Lankisen laatiman muistion mukaan valmiuslain käyttöönotolle ei juuri nyt ole perusteita.
"Valmiuslain käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä" -muistio on laadittu eilisiltaisia neuvotteluja varten.
Muistiossa todetaan suoraan myös se, että jos koronatilanne huonontuu yhtäkkiä, toimenpiteiden vaikutuksia ei ehkä ehditä seuraamaan.
Marin: Valmistautuminen käynnissä
Valmiuslain tulee olla viimesijainen keino koronaa nujerrettaessa.
Muun lainsäädännön avulla tehtyjen – esimerkiksi Uudellemaalle nyt tulossa olevien – toimien vaikutuksia pitäisi pystyä arvioimaan ennen valmiuslain käyttöönotosta päättämistä.
– Tilanteen äkillisesti huonontuessa aikaa vaikutusten seurantaan ja analysointiin ei kuitenkaan välttämättä ole, muistiossa sanotaan.
Lue myös: "Nyt on syytä tehdä ryhtiliike", vetoaa Sanna Marin – pääministerin kanta valmiuslain suhteen ennallaan
Myös Marinin mukaan hallitus voisi joutua tilanteeseen, jossa valmiuslaki on otettava nopeasti käyttöön.
Tähän on varauduttu jo ennalta.
– Olemme pyytäneet ministeriöitä valmistautumaan siihen, että mikäli valmiuslakiin pitäisi nopealla aikataululla tarttua, meillä olisi luurankoversioita niistä pykälistä ja asetuksista, joita kenties voisimme tarvita, Marin kertoi.
Kahdenlaiset toimet mahdollisia
Käytännössä valmiuslaista voitaisiin muistion mukaan ottaa käyttöön kahdenlaisia toimia.
Kyseeseen voisivat tulla terveydenhuollon kantokykyyn liittyvät toimet, joiden avulla voitaisiin säännöstellä lääkeiden myyntiä, siirtää terveydenhuollon henkilökuntaa paikasta toiseen, velvoittaa hoitajia töihin ja luistaa kiireettömän hoidon takuuajoista.
Valmiuslaki pitää sisällään myös mahdollisuuden rajoittaa suomalaisten liikkumisvapautta. Näin toimittiin keväällä, kun Uusimaa eristettiin muusta Suomesta valmiuslain nojalla.