Europol-pomolla on suomalaisille huojentava viesti rikollisuudesta – siihen liittyy kuitenkin yksi iso mutta: "Aikaa ei ole hirveän paljon"

Poliisi ja lakimies Jari Liukku tietää, miten järjestäytynyt rikollisuus Euroopassa toimii. Hän työskentelee Euroopan poliisiviraston, eli Europolin järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaosaston päällikkönä Haagissa.

Suomalaisille hänellä on huojentava viesti: Suomella menee kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden suhteen paljon paremmin kuin monella muulla EU-maalla. Vaikutukset näkyvät täälläkin, mutta lievempinä kuin naapurimaissa.

– Rikollinen toiminta on Suomessa ihan erityyppistä kuin esimerkiksi naapurivaltioissa, Ruotsissa ja Tanskassa – puhumattakaan Keski- ja Etelä-Euroopasta. Siinä mielessä tilanne erityisesti Suomessa on poikkeuksellinen.

– Kun mennään muihin Pohjoismaihin, siellä toimintatavat ja kulttuurit rikollisilla lähestyvät keski- ja eteläeurooppalaista tapaa.

Lue myös: Europol-pomo MTV:n erikoishaastattelussa: Suuri määrä EU:n korona-rahoja uhkaa valua rikollisten ja mafian käsiin

Tilanne muuttuu nopeasti

Liukun viestiin liittyy kuitenkin yksi iso mutta.

Hänen mukaansa Suomessakin tulisi panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta rikollisryhmät eivät pääsisi kasvattamaan vaikutusvaltaansa. Muuten uhkana on, että Suomi voi menettää poikkeuksellisen asemansa.

Liukku suuntaa katseen poliittisiin päättäjiin.

– Niitä (järjestäytyneitä rikollisryhmiä) torjutaan tehokkaasti poliittisella päätöksenteolla ja tietysti huolehtimalla siitä, että viranomaisilla on asianmukaiset resurssit, jotka liittyvät ennalta estävään toimintaan.

 – Lähtökohdat siihen on, että voidaan vielä ennaltaehkäistä vaikutuksia, jotka näkyvät jo naapurimaissa. Siihen meillä on vielä hyvät mahdollisuudet, mutta aikaa ei ole hirveän paljon. Tilanne muuttuu nopeasti ja eskaloituu.

Näin kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus toimii Suomessa

Tällä hetkellä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden lonkerot ovat ujuttautuneet Suomeen etenkin huumebisneksen kautta, Liukku sanoo. Syynä tälle on hänen mukaansa pitkälti se, että suuri osa Suomessa käytettävistä huumausaineista tuotetaan muualla kuin Suomessa.

–  Siihen liittyy useita rikollisryhmiä, jotka ovat ketjussa mukana ennen kuin huumausaine päätyy suomalaiselle käyttäjälle, Liukku sanoo.

Kansainvälisen huumausainerikollisuuden lisäksi rajat ylittävää rikollista toimintaa on Liukun mukaan Suomessa myös erityyppisten petosrikosten sekä ihmissalakuljetuksen, ihmiskaupan ja liikkuvien rikollisryhmien tehtailemien omaisuusrikosten tiimoilta.

– Rikostyypit, joihin järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa Suomessa, ovat hyvin pitkälle samanlaiset kuin muualla Euroopassa. Kun otetaan huomioon Suomen maantieteellinen sijainti ja väestömäärä, ilmenemismuodot eivät ole samalla tasolla, hän toteaa.