EU-parlamentti varoittaa tiedusteluteknologioiden vaarallisuudesta – Suomi kuitenkin vastustaa niiden viennin tehokkaampaa valvontaa

Suomi ja kyberturvallisuus 7:00
Video: Viime kesän SuomiAreenassa keskusteltiin kyberturvallisuudesta.

Tiedusteluteknologioista on tullut autoritaarisissa valtioissa vaarallinen ase, jota voidaan käyttää toisinajattelijoiden nujertamiseen.

EU-maat ovat yrittäneet sopia pelisäännöistä tiedusteluteknologian viennille, mutta lainsäädäntö on törmännyt kovaan vastustukseen. Vastustajien joukossa on myös Suomi.

Päätöksenteko jäsenmaiden kesken on kestänyt niin pitkään, ettei kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva lainsäädäntö välttämättä enää etene tällä vaalikaudella. Kaksikäyttötuotteet ovat tuotteita, jotka taipuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön.

Moderni kybervalvontateknologia on tehokas tapa opposition ja toisinajattelijoiden vaientamiseen, sanoo Euroopan parlamentissa lainsäädännön esitellyt Klaus Buchner vihreiden ryhmästä. EU-parlamentti puski lainsäädännön eteenpäin huomattavalla ääntenenemmistöllä jo vuosi sitten.

Ihmisten perusvapaudet ympäri maailmaa ovat Buchnerin mukaan kaventuneet kyberteknologian takia.

–  Diktaattorit ja sellaisiksi haluavat ovat luonnollisesti erittäin innokkaita tuomaan maahan näitä teknologioita, saksalainen Buchner sanoo.

Eurooppalaista sääntelyä hänen mukaansa tarvitaan, koska kansainvälinen Wassenaar-järjestely ei ole onnistunut kontrolloimaan teknologian vientiä.

"Ihmisoikeudet huomioidaan jo nyt"

Suomen mielestä olisi järkevää, että kaksikäyttötuotteiden vientilupalistoja linjattaisiin mahdollisimman kansainvälisesti, ei pelkästään EU-maiden kesken. EU:n tuotelistat vastaavat sitä, mitä kansainvälisissä vientivalvontajärjestelyissä on sovittu.

Ulkoministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen sanoo, että yhteisillä kansainvälisillä periaatteilla varmistetaan yritysten samanvertaisuus ja valvonnan onnistuminen.

–  Suomessa huomioidaan ihmisoikeusnäkökulma aina. Jos on syytä epäillä ihmisoikeusloukkausten tekemistä vientituotteilla, vientilupaa ei myönnetä, Sepponen sanoo.

Lainsäädäntöä vastaan on ollut hänen mukaansa yhteensä kymmenkunta maata. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan myös Tshekki, Kypros, Viro, Irlanti, Italia, Puola, Ruotsi ja Britannia ovat olleet kriittisiä.

"Suomi ja Ruotsi saaneet paljon kritiikkiä"

Samoilla linjoilla on alan teollisuus. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden pääsihteeri Tuija Karanko uskoo, että sääntely heikentäisi eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä maailman markkinoilla.

–  Jos EU lähtee tekemään pelkästään EU:n jäsenmaita koskevia valvontalistoja, me ammumme omaan jalkaamme.

Vientivalvonnan tiukentaminen koskisi Karangon mukaan arkipäiväistyvää kryptausteknologiaa ja kyberteknologioita, joissa kilpailijat ovat Yhdysvalloissa, Intiassa ja Kiinassa.

–  Suomi ja Ruotsi ovat saaneet paljon kritiikkiä siitä, että ne suhtautuvat niin kielteisesti. On hyvä huomata, että Suomi ja Ruotsi myös noudattavat nykyistä lainsäädäntöä. Nyt halutaan lisää sääntelyä, kun kaikki eivät noudata nykyistäkään.

Lainsäädäntö on suomalaiselle teollisuudelle hänen mukaansa tärkeä. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta koskee useita satoja, ehkä tuhansia suomalaisyrityksiä.

–  Mikään yritys ei halua, että heidän tuotteitaan väärinkäytetään. Teknologioilla myös suojataan opposition jäseniä, Karanko sanoo.


Lue myös:

    Uusimmat