Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on saanut tänä vuonna yli 150 ilmoitusta potilasturvallisuuden vaarantumisesta päivystystoiminnassa.
– Tässä on merkittävää nousua. Se on moninkertainen määrä, jos verrataan vaikka aikaisempaa vuotta näistä ilmoituksista, sanoo ylitarkastaja Anne Lindfors-Niilola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Ilmoitusten ja aiemman valvontatiedon takia Etelä-Suomen avi selvittää muun muassa sairaanhoitopiirien päivystysten hoitohenkilöstön mitoitusta ja rakennetta ja näistä johtuvia poikkeamia toiminnassa.
Henkilöstöpula näyttäytyy Lindfors-Niilolan mukaan koko terveydenhuollon palvelurakenteessa.
– Eli (se vaikuttaa) päivystysten lisäksi koko terveydenhuollon hoitoketjussa ja osastopaikkojen saatavuudessa sekä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tai yleensä palveluasumisen paikkojen (saatavuudessa). Eli kyllä henkilöstöpula on koko palveluketjussa, Lindfors-Niilola sanoo.
STT on pyytänyt koko Suomen tietoja potilasturvallisuuden vaarantumisesta päivystyksissä, mutta vielä niitä ei ole saatavissa.
"Kyse pidemmän ajan kuluessa ilmaantuneesta ongelmasta"
Alueilla terveydenhuollon ensisijainen valvontavastuu on aluehallintovirastoilla. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) kuuluvat puolestaan laajakantoiset ja merkittävät asiat sekä koko valtakuntaa koskevat asiat.
– Terveydenhuollon kanteluasioissa on sellainen rajaus, että Valviralle kuuluvat asiat, missä potilas on kuollut terveydenhuollon puolella, ja aluehallintovirastot taas hoitavat kaikki sellaiset, missä ihminen kantelee omasta hoidostaan, sanoo Valviran sote-osaston ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen.
Lue myös: Päivystykset kriisissä hoitajapulan takia: Aira odottanut jo kaksi vuorokautta pääsyä vuodeosastolle
Ainakaan vielä Valviralle ei ole tullut tietoa, että päivystysosastojen ruuhkautumiset olisivat aiheuttaneet potilaiden kuolemia.
Päivystysosastojen ruuhkautuminen ei ole mikään yhtäkkinen ongelma, vaan merkkejä siitä on Tolosen mukaan ollut näkyvissä jo loppukesästä.
– Vaikuttaa siltä, että kyseessä on pidemmän ajan kuluessa ilmaantunut ongelma, eikä pelkästään päivystysten ongelma, vaan koko hoitoketjun ongelma. Siitä, että ihmiset eivät saa apua ongelmiinsa virka-aikana, ja sen takia asiat kasautuvat päivystyksiin.
Tilanteeseen vaikuttaa Tolosen mukaan monia muitakin asioita.
– Kyse ei ole sellaisesta ongelmasta, joka voitaisiin ratkaista pelkästään päivystyksessä.
Henkilöstöpula on yksi tilanteeseen vaikuttava tekijä. Eli ei ole tarpeeksi henkilöstöä jatkohoitoyksiköissä, joihin ihmisten pitäisi päivystyksistä siirtyä.
– Minulla ei mitään syytä uskoa, etteikö päivystyksissäkin olisi samalla tavalla henkilöstöpulaa, Tolonen sanoo.
Nopeita ratkaisuja tuskin hyvinvointialueidenkaan myötä
Julkisuudessa on ollut tietoja myös siitä, että jatkohoitoon pääsyä olisi osaltaan viivyttämässä vuodepaikkojen puute.
– Paljon on vähennetty sairaalapaikkoja ajatellen vaikkapa terveyskeskussairaaloita ja terveyskeskusten vuodeosastoja. Niistähän on vähennetty viime vuosina todella reilulla kädellä paikkoja. Tämä alkaa nyt näkyä, Tolonen sanoo.
Kaiken kaikkiaan terveydenhuollon resursseja on hänen mukaansa varsinkin perusterveydenhuollosta vähennetty ja voimavaroja ohjattu erikoissairaanhoitoon.
– Näitten ratkaisujen seuraukset näkyvät nyt, Tolonen lisää.