Olympiakomitean keräämien tietojen mukaan isoimpien lajien harrastustoiminnasta on jäänyt alkuvuonna pois 25 000 lasta tai nuorta.
Koronarajoitusten mukaan järjestetyt treenit eivät pidä nuoria otteessaan samalla tavalla kuin perinteiset joukkueen yhteiset harjoitukset.
– Fyysisen lisäksi kyse on myös psyykkisestä ja sosiaalisesta, sanoo Suomen voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso.
Eri puolilla Suomea rajoitukset ovat olleet erilaisia koronatilanteesta riippuen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaupungit sulkivat liikuntatilat yli 12-vuotiaiden ryhmäliikunnalta. Silloin monet jalkapallo- ja voimistelutreenit muuttuivat niin, etteivät ne enää jaksaneet kiinnostaa kaikkia harrastajia.
– Tilalle löytyy muuta tekemistä, ja jos liikuntaan ja joukkueeseen ei ole ehtinyt syntyä vahvaa sidettä, nuori ei ehkä palaa urheilun pariin, vaikka korona ei sitä enää estäisikään, sanoo Laakso.
Urheiluseuroissa on tehty paljon työtä, jotta toiminta voisi jatkua koronan puristuksessakin.
– Olemme luoneet yhteistyötä muiden lajien ja muiden seurojen kanssa sekä hioneet seuran rakenteita niin, että voisimme jatkaa koronasta huolimatta, kertoo Sport Club Vantaan valmennuspäällikkö Kiia Kuusela.
SC Vantaa on voimisteluseura.
Kaikesta sopeutustyöstä huolimatta myös SC Vantaan rivit ovat harvenneet.
– Kilparyhmästä ei ole lopettanut sen useampi kuin normaalistikaan, mutta harrasteryhmistä on jäänyt väkeä pois, kertoo Kuusela.
Tukea nuorille
Vantaalaisseuran nuoret ovat kertoneet valmentajilleen ahdistuksesta ja masennusoireista.
–Ja oli ihan sitäkin, että nuori oli haluton tekemään mitään, kertoo Kuusela.
Lopulta seura palkkasi psykologin nuorten tueksi.
– Minä mietin viime vuoden lopulla, että lopettaisin. Purimme tunteita ja ajatuksia joukkueen kesken jutellen, ja päätin jatkaa. Olen siitä iloinen, kertoo kilparyhmän voimistelija Emma Autio.
Ja samaa sanoo joukkuetoveri.
– Toisia ahdistaa enemmän, toisia vähemmän, mutta on tullut parempi olo, kun olemme yhdessä jutelleet ja huomanneet, että kaikilla on samoja tunteita ja ajatuksia, kertoo Lara Pietilä.
Iso huoli
Urheiluseurat ovat ahdingossa, sillä toiminnan perustana on riittävän suuri harrastajajoukko.
– Seuroilla on palkattuja työntekijöitä ja vuokrattuja tiloja, tilanne on vaikea, sanoo Laakso.
Seurojen selviytymistä suurempi huoli ovat kuitenkin nuoret.
– Jos lapsena ja nuorena ei opi liikunnallista elämäntapaa, jää liikunta ehkä loppuelämäksi pois, harmittelee Laakso.
– Koronan aiheuttama tauko liikuntaharrastuksessa voi siis vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Liikunta tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Urheilujärjestöjen yhteisessä avoimessa kirjeessä ministeri Annika Saarikolle sanotaan, että liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat jo nyt vuosittain yli kolme miljardia euroa ja pitkittyvien koronarajoitusten vuoksi summa uhkaa nousta merkittävästi.
Siksi liikuntaharrastuksesta luopumisessa on kyse paljon isommasta asiasta kuin yksittäisen seuran harrastajakadosta.