Eroottinen novelli: Niin pitkä matka

Pieksämäki. Korjaan asentoani junan penkillä. Vielä on pitkä matka edessä – pitkästyttää. Kai sitä pitäisi vaikka nukahtaa, menisi matka nopeammin. Katselen jalkojani. Uutuuttaan kiiltävissä korkosaapikkaissa on sitä jotain: kantapään yli kulkee teksti Esprit kiiltävillä niiteillä korostettuna. Heiluttelen nilkkaani. Kyllä, hyvältä näyttää.

Ohitseni kulkee pitkä, hoikka mies. Hän vilkaisee nilkkaani ja skannaa salamana katseellaan minut kokonaan. Pikainen vilkaisu silmiini, pieni häivähdys hymystä. Mielenkiintoista.

Mies istuu eteeni. Katson vaaleita, hyvin leikattuja hiuksia. Komea. Hän vilkaisee olkansa yli nilkkaani. Hakee kai parempaa asentoa. Asettelen niskatyynyn paremmin. Juna nytkähtää liikkeelle. Vaalea pää kääntyy taas katsomaan nilkkaani. Mies korjaa asentoaan kuin kääntyäkseen, mutta ei käännykään.

– Saisiko olla jotakin? kysyy ääni vierestäni. Myyntikärryn myyjä katsoo minua.

– Mmmm... Tuoremehu ja Tupla, kiitos.

– Entä teille, saisiko olla jotakin?

– Vesi, kiitos.

Avaan Tuplan ja nakertelen sitä. Äkkiä minun ei teekään mieli suklaata. Itse asiassa, en saa nieltyä palaakaan. Hörpin mehuani ja katselen vaaleita hiuksia edessäni. Pää kääntyy taas katsomaan nilkkaani. Äkkiä ojennan Tupla-pakettia miestä kohti:

– Haluatko suklaata? Minun ei teekään mieli sitä.

– Oikeasti? Totta kai, kiitos. Mies katsoo silmiini ja hymyilee. Katse kouraisee alavatsassani.

– Hei, mä olen Janne.

– Elina. Hauska tutustua, sanon hymyillen.

– Onko sulla pitkäkin matka?

– Onhan tässä istumista vielä melkein kolme tuntia.

– No, minä istuskelen tässä neljä tuntia. Aion kyllä nukkua, rankka viikonloppu takana. Pitää jaksaa opiskella taas huomenna.

Opiskelija. Huomattavasti minua nuorempi siis. Aina vain mielenkiintoisempaa. Ja mikä röyhkeä, suora katse! Tämä mies tietää, mitä tahtoo.

Rupattelemme hetken. Niitä näitä, kohteliasta, tyhjää smalltalkia. Jannen siniset silmät porautuvat minun ruskeisiini. Silmät puhuvat aivan muuta kuin sanat.

– Ei, mun on ruvettava nukkumaan.

– Nuku vain. Oli kiva jutella.

Mies kääntyy paikalleen, hakee hyvää asentoa. Se siitä sitten.

Ei kestä kauankaan, kun hän vilkaisee taas nilkkaani. Sitten hän kääntyy äkisti:

– Haluatko korvatulpat? Saisit nukuttua paremmin.

– Ei kiitos, nukun olosuhteissa kuin olosuhteissa.

– Selvä. Nuku hyvin.

Suljen silmäni. Tunnen itseni turhautuneeksi, kireäksi. Jannen katse on saanut minut kiihottumaan, ja nyt tässä pitäisi sitten vain nukkua? Junavaunuun ryntää joukko äänekkäitä poikia. He valtaavat paikan, jossa on pöytä ja ryhtyvät pelaamaan korttia. Iloinen mekastus täyttää junavaunun. Minua ärsyttää. Niin ärsyttää Janneakin. Hän nousee ylös penkiltään ja katsoo minuun:

– Menen katsomaan, onko yläkerrassa rauhallisempaa.

Hymyilen hieman ja nyökkään. Janne palaa pian. Hän ottaa takkinsa ja kassinsa. Sitten hän pysähtyy kohdalleni.

– Menen ylös. Siellä on lähes tyhjää. Siniset silmät katsovat minuun tiukasti.

– Mä tulen mukaan, sanon ja otan pitkän takkini ja tavarani.

Janne nyökkää kevyesti ja päästää minut edelleen. Kävelen portaat ylös tietäen, että sininen katse on liimautunut pyöreään takamukseeni. Ylös päästyäni käännyn hämmästyneenä katsomaan taakseni. Mitään puhumatta Janne istuu paikalleen ja minä hänen viereensä.

Vedän takkini peitoksi päällemme ja käännyn Jannea kohti. Hoikat sormet sujahtavat takkini alle hyväilemään rintaani. Voihkaisen hiljaa. Kiihottuminen iskee alavatsaani kuin nyrkinisku. Nostan käteni miehen reidelle ja puristan hiljaa. Suljen silmäni ja hengitän hänen kaulaansa vasten, imen itseeni hänen tuoksuaan. Tiedän olevani aivan märkä.

Janne siirtää käteni reideltään ylemmäs, ja tunnen hänen erektionsa. Hän on uskomattoman kovana. Hieron häntä ja tunnen miehen jännittyvän. Janne nostaa lantiotaan ollakseen paremmassa asennossa. Hengityksemme on muuttunut raskaammaksi. Hieron kasvojani hänen kaulaansa, nuolen kevyesti. Haluan kiivetä hänen syliinsä...

Miehen käsi löytää tiensä puseroni kaula-aukosta sisään. Määrätietoisesti hän etsii rintaliiveistäni nännini, jota ryhtyy kiihottamaan. Sormet hierovat ja nipistelevät sitä. Olen sietämättömän kiihottunut.

– Haluan saada sut suuhuni, kuiskaan käheällä äänellä.

– Tässäkö? Joku voi nähdä... En tiedä, uskallanko.

– Mun on pakko saada…

Janne ottaa kätensä pois rinnaltani ja avaa vyönsä vilkuillen ympärilleen. Janne on saanut vyönsä auki. Ojennan käteni. Kova, lämmin ja houkutteleva. Mitään puhumatta kumarrun. Tunnen Jannen jäykistyvän ja tiedän sen johtuvan nautinnosta. Tämän minä osaan. Liu´utan huuliani ylöspäin, tiedän, mitä teen. Jatkan matkaa taas alas. Janne nostaa lantiotaan ja tiedän hänen nauttivan. Kiihotun aina vain lisää. Äkkiä Janne tarttuu minua hiuksista ja nostaa pääni ylös.

– Mä tulen pian, lopeta…

– Tule, mä haluan, että sä tulet...

– En mä uskalla. Lopeta.

Pettyneenä nousen ylös ja sipaisen hiukseni pois silmiltäni. Janne katsoo minuun ja hymyilee vähän.

- Laske housusi.

Nostan lantiotani ja vedän housuni alas, aina polviin asti. Takki on valahtanut, asettelen sen paremmin. Miehen käsi liukuu reisilleni, niiden väliin. Janne äännähtää tyytyväisenä, kun hänen sormensa työntyvät sisääni varoen, nautiskellen. Huokaisen.

Sormet nousevat ylemmäs ja sähkö leviää kaikkialle kehossani. Levitän reisiäni ja nostan lantiotani ylemmäs kohti sormia, jotka niin taitavasti kiusaavat minua. Varovaisuus on kadonnut Jannen sormista, nyt hän hieroo minua määrätietoisesti, kovaa. Olen kuuma ja räjähtämäisilläni… ja sormet jatkavat tanssiaan. Ne hankaavat edestakaisin, pyörivät, hankaavat taas… Huohotan, puren huultani. Pitää olla hiljaa, pitää olla hiljaa…

Avaan silmäni ja kohtaan huvittuneen katseen. Sormet jatkavat aina vain. Suljen silmäni, kun tunnen hyökyaallon lähtevän liikkeelle. Jännitän jalkojani, nousen ylöspäin, vasten kättä, joka ei armahda. En voi estää pientä parahdusta karkaamasta huuliltani, kun saavutan huipun. Painan käteni Jannen käden päälle ja pysäytän käden liikkeen. Vavahtelen kättä vasten.

Hitaasti hengitykseni tasaantuu ja avaan silmäni. Janne vetää kätensä pois.Käperryn miehen kainaloon ja nautin olostani. Tässä on hyvä olla.

Kumpikaan meistä ei nuku. Piirtelen kiehkuroita miehen reiteen, hieron kasvojani hänen kaulaansa. Emme puhu.

Liian pian naisääni kertoo junan saapuvan määräasemalleni. Oion vaatteeni ja puen takkini päälleni. Otettuani kassini annan suudelman Jannen poskelle.

– Tää oli kivaa... Nyt sä voit nukkua loppumatkan.

Nimim.Merituuli

Lue myös:

Kuvat: Shutterstock